Sattumalta ja yllättäen.
Niin syntyivät rauhoittumisvälitunnit Keltinmäen koulussa Jyväskylässä kolmisen vuotta sitten. Silloin joukko neljäsluokkalaisia poikia meni omasta aloitteestaan kasvatusohjaaja Terhi Pusaaniemen työhuoneen ovelle.
Yksi heistä oli nyt 12-vuotias Akseli Oikarinen.
– Olimme olleet vähän levottomia tunnilla. Tulimme Terhiltä kysymään, että voisimmeko tulla välitunnin ajaksi nukkumaan hänen huoneeseensa. Siitä se sitten lähti, Oikarinen kertoo.
Oikarinen käy kavereidensa Aatu Harjun ja Joona Kervisen kanssa rauhoittumisvälitunnilla torstaisin. Käytännössä he vetäytyvät päivälevolle kasvatusohjaajan pieneen, mutta viihtyisästi sisustettuun työhuoneeseen.
Pojat osaavat lyhyessä ajassa ottaa jopa torkut.
– Rauhoittumisvälkän jälkeen esimerkiksi matikantunnilla on aikaisempaa helpompi keskittyä ja laskea, Harju sanoo.
Koululaisten ahdistuneisuus kasvussa
Apulaisprofessori Tuija Aro Jyväskylän yliopiston psykologian laitokselta muistuttaa, että tutkimustenkin valossa ahdistuneisuus on lisääntynyt jo peruskouluikäisten keskuudessa.
– Hyvinvointitaitoja pitäisi opettaa lapsille jo varhaisessa vaiheessa, jotta he voisivat paremmin suojautua pitkäkestoiselta stressiltä, hän sanoo.
Tunnetaitojen opetteleminen kuuluu valtakunnalliseen opetussuunnitelmaan. Aron mukaan käytännöt kuitenkin vaihtelevat paikkakunnittain ja eri koulujen välillä.
Apulaisprofessori korostaa, että lapsen pitää saada harjoitella tunnetaitoja yhdessä aikuisten kanssa ja heidän tukemanaan. Pelkkä sanallinen ohjeistus ei riitä.
Tärkeintä lapselle on turvallisuuden tunne.
– Lasten tunteiden säätelytaidot ovat vasta kehittymässä, minkä vuoksi on tärkeää, että aikuiset tekevät heille psyykkisesti ja fyysisesti turvallisen ympäristön, jossa ei myöskään ole liikaa ärsykkeitä ympärillä, Aro sanoo.
Hengitysharjoitus tasaa paineita ennen peliä
Keltinmäen koulussa Jyväskylässä rauhoittumisvälitunneilla käy yhteensä noin 20 oppilasta viikoittain. Opettajilta saadun palautteen perusteella ne ovat parantaneet oppilaiden jaksamista, hyvinvointia ja keskittymiskykyä.
Jalkapallojoukkueessa maalivahtina pelaava Joona Kervinen osaa hyödyntää stressinhallintataitojaan myös vapaa-ajallaan.
– Aina tärkeän pelin alussa hengitän rauhallisesti ja syvään. Se auttaa, kun on paineita ja jännittää, hän sanoo.
Jyväskyläläinen luokanopettaja ja väitöskirjatutkija Jukka Sinnemäki havahtui vuosia sitten työssään siihen, että lapset ovat hyvin kuormittuneita.
Hän tekee aiheesta parhaillaan väitöskirjaa Johannes Keplerin yliopistossa Itävallassa. Lisäksi hän on kansainvälisesti arvostettu puhuja ja luennoi oppilaiden hyvinvoinnin lisäämisestä ympäri maailmaa.
Hän on Kervisen taidosta ihmeissään.
– Jos lapsi osaa johtaa omaa hyvinvointiaan hälyn keskellä, olemme huikean pitkällä, hän sanoo.
Lepoa liikkeen rinnalle
Viime vuosikymmenen ajan on kiinnitetty paljon huomiota lasten ja nuorten liikkumattomuuteen. Samalla pysähtymisen ja rauhoittumisen merkitys on jäänyt vähän taka-alalle.
– On tutkimusnäyttöä, jonka mukaan ylikuormitustilaa ei välttämättä liikunnalla voiteta, vaan siihen tarvitaan lepoa, Jukka Sinnemäki huomauttaa.
Niin Sinnemäki kuin apulaisprofessori Tuija Aro ovat yhtä mieltä siitä, että koulupäivän keskellä pitäisi olla nykyistä enemmän hetkiä, jotka auttavat lapsia palautumaan ärsykekuormasta.
– Rauhoittumisvälitunteja voisi olla muutaman kerran viikossa, niin pääsisi palautumaan eri päivinä, tiivistää puolestaan 12-vuotias Aatu Harju Keltinmäen koulusta.