Maailmaa järkyttänyt sota Lähi-idässä ravistelee myös Suomea. Viime viikolla Suomi jätti äänestämättä Gazan tulitaukoa vaativan YK:n päätöslauselman puolesta.
Ulkoministeri Elina Valtosen (kok.) mukaan Suomi olisi äänestänyt päätöslauselman puolesta, mikäli siinä olisi selkeästi tuomittu Hamasin iskut. Päätöslauselmassa tuomitaan kuitenkin kaikki palestiinalaisiin ja israelilaisiin kohdistuvat väkivallanteot.
Äänestämättä jättäminen on herättänyt Suomessa paljon keskustelua. Esimerkiksi ihmisoikeusjärjestö Amnestyn Suomen-osasto ja Palestinian Voices in Finland -yhteisö ovat vaatineet hallitukselta toimia tulitauon edistämiseksi Gazassa.
Miten Suomi on viime vuosina suhtautunut Israeliin ja Palestiinaan? Tässä kuusi Suomen keskeistä linjausta.
1. Suomi on sitoutunut kahden valtion malliin
Suomi on sitoutunut Lähi-idän rauhanprosessissa niin kutsuttuun kahden valtion malliin.
Esimerkiksi lokakuussa tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi A-studiossa kahden valtion mallin olevan ainoa avain Israelin ja Palestiinan väliseen rauhaan.
Kahden valtion malli on kansainvälisen yhteisön tukema visio, jonka mukaan Länsirannalle ja Gazan kaistalle perustettaisiin itsenäinen Palestiinan valtio. Mallia on pitkään pidetty toimivimpana ratkaisuna Lähi-idän tilanteeseen, vaikkei sitä ole edistetty konkreettisesti vuosiin.
Suomen ulkoministeriön mukaan kahden valtion ratkaisun tulee täyttää Israelin ja Palestiinan turvallisuustarpeet sekä Palestiinan valtio- ja itsemääräämispyrkimykset. Lisäksi ratkaisun tulee päättää Israelin vuonna 1967 alkanut palestiinalaisalueen miehitys.
2. Suomi tuomitsee Israelin siirtokuntapolitiikan
Suomi on tuominnut Israelin siirtokuntatoiminnan miehitetyillä palestiinalaisalueilla kansainvälisen oikeuden vastaisena.
Israel on miehittänyt alueita valtiorajojensa ulkopuolella Länsirannalla ja Itä-Jerusalemissa vuodesta 1967. Israelin joukot ovat vetäytyneet Gazasta vuonna 2005, mutta YK katsoo Gazan kuuluvan edelleen miehitettyyn palestiinalaisalueeseen.
Länsirannalla ja Itä-Jerusalemissa asuu arviolta 700 000 Israelin siirtolaista. Siirtokuntalaisten ja palestiinalaisten välillä on jatkuvasti konflikteja. Palestiinalaisten rakennuksia on purettu ja heitä on häädetty kodeistaan.
Ulkoministeriön mukaan siirtokunnat heikentävät mahdollisuuksia kahden valtion mallin toteutumiseen.
3. Suomi ei ole tunnustanut Palestiinan valtiota
Vaikka Suomi on sitoutunut edistämään kahden valtion muodostamista alueelle, Suomi ei ole tunnustanut palestiinalaishallinnon johtamaa Palestiinan valtiota.
YK:n 193 jäsenvaltiosta Palestiinan on tunnustanut 138 maata. EU-maista vain entiset itäblokin eli entisen Neuvostoliiton vaikutuspiiriin kuuluneet itsenäiset maat ja Ruotsi ovat tunnustaneet Palestiinan valtion.
Suomen linja on ollut, että Suomi voi tunnustaa Palestiinan valtion, kun kahden valtion malliin perustuva, osapuolten yhteisesti hyväksymä neuvotteluratkaisu on olemassa. Tällä hetkellä Suomella on ulkoministeriön alainen yhteystoimisto Länsirannan pääkaupungissa Ramallahissa, jonka tarkoituksena on osaltaan tukea kahden valtion ratkaisua alueelle.
Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Timo R. Stewartin mukaan Palestiinan valtion tunnustamien olisi käytännössä vain symbolinen teko. Ruotsin päätös tunnustaa Palestiina heikensi Ruotsin Israel-suhdetta, mitä on yritetty myöhemmin korjata.
– Suomi on välttänyt ylipäänsä tällaisia symbolisia tekoja, joista on konkreettista haittaa, muttei konkreettista hyötyä, Stewart sanoo.
Yleisesti ottaen Suomen ulkopoliittinen linja on Stewartin mukaan varovainen ja tasapainotteleva. Suomi myötäilee aluetta koskevissa kysymyksissä usein omaa viiteryhmäänsä, kuten Saksaa, Hollantia, Ruotsia ja Tanskaa.
4. Suomi pitää Hamasia terrorijärjestönä
Suomella ei ole omia terrorismilistauksia, mutta se osallistuu EU:n terrorismilistausten laatimiseen ja toimeenpanee ne kansallisesti.
Koska EU pitää Hamasia terrorijärjestönä, myös Suomi pitää sitä terrorijärjestönä.
Hamas on vuonna 1987 perustettu palestiinalainen poliittinen puolue ja islamistinen järjestö, joka on hallinnut Gazaa vuodesta 2007. Hamas ei tunnusta Israelia ja yrittää saada haltuunsa koko historiallisen Palestiinan alueen eli sekä Israelin miehittämät alueet että Israelin valtioon kuuluvat alueet.
Hamasia ei pidä sekoittaa Länsirannalla valtaa pitävään palestiinalaishallinnon valtapuolue Fatahiin, joka on tunnustanut Israelin valtion. Fatah on Hamasin poliittinen vastustaja.
5. Suomi jatkaa toistaiseksi kehitysyhteistyötä Palestiinaan
Hamasin iskun jälkeen ulkoministeriö kertoi uudelleenarvioivansa kehitysyhteistyön maaohjelman. Tarkoituksena on varmistaa, että Suomen tuki kohdistuu oikein. Kehitysyhteistyöllä tuetaan palestiinalaishallinnon kehitystä ja kahden valtion ratkaisua.
Suomi tukee palestiinalaishallintoa vuosittain noin seitsemällä miljoonalla eurolla. Lisäksi Suomi antaa viisi miljoonaa euroa humanitaarista apua YK:n erityisjärjestö UNRWA:lle. Palestiinaa tuetaan myös suomalaisten ja palestiinalaisten kansalaisjärjestöjen kautta.
Toistaiseksi Suomi ei ole keskeyttänyt kehitysyhteistyötään Palestiinaan.
6. Suomi ostaa Israelilta aseita
Vaikka Suomi on tuominnut Israelin siirtokuntapolitiikan, se ei ole johtanut Ulkopoliittisen instituutin tutkija Timo R. Stewartin mukaan konkreettisiin toimiin. Tästä yksi esimerkki on Israelin kanssa tehtävä asekauppa.
Suomen puolustusvoimat on hankkinut Israelilta viime vuosina useita keskeisiä asejärjestelmiä, kuten lennokkeja ja pintatorjuntaohjuksia. Yksi merkittävimmistä kaupoista on viime huhtikuussa julkistettu ilmatorjuntajärjestelmähankinta, jonka arvonlisäveroton arvo on yli 300 miljoonaa euroa. Kauppaan liittyy myös yli 200 miljoonan euron arvoinen optio, josta päätetään myöhemmin.
Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) on vakuuttanut Helsingin Sanomille antamassaan haastattelussa, ettei Israelin kanssa käytävällä asekaupalla ole yhteyttä Suomen äänestyspäätöksiin esimerkiksi YK:ssa.
Esimerkiksi vasemmistoliitto on vaatinut Suomea lopettamaan asekaupan Israelin kanssa. Puolueen mukaan asekauppa laitonta miehitystä ylläpitävän ja siviilejä pommittavan maan kanssa ei ole oikein.