24. päivä syyskuuta Nasan Osiris-REx-luotain toimitti ihmiskunnalle tärkeän paketin avaruudesta. Yhteensä noin 250 gramman näyte soraa ja pölyä pikkuplaneetta Bennun pinnalta on suurin maahan asti toimitettu asteroidinäyte, ja se toimii ikkunana aurinkokuntamme historiaan.
Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa tiedotti keskiviikkoiltana asteroidinäytteen ensimmäisistä tutkimustuloksista Houstonin Johnsonin avaruuskeskuksesta. Asteroidin materiaalia esiteltiin ensimmäistä kertaa.
Näytesäiliön purkaminen on yhä vaiheessa, mutta kapselin sisäreunoille kertynyt tomu ja sora on itsessäänkin tieteellinen aarre. Ensimmäisten analyysien perusteella Bennun asteroidiperä sisältää hiiltä ja myös vettä.
Elektronimikroskoopin alla pölystä paljastui vettä sisältävää savea. Löytö vahvistaa osaltaan hypoteesia, jonka mukaan vesi olisi päätynyt Maahan asteroidien mukana.
Avain Maan elämän ja merien syntyyn?
Asteroidien on myös arveltu toimineen vedenkantajina, jotka olisivat kuljettaneet jäätynyttä vettä asteroidivyöhykkeen takaa Marsiin ja Maahan, joissa meret eivät olisi voineet syntyä polttavassa kuumuudessa ennen kaasukehien muodostumista. Bennun kaltaisten asteroidien törmäykset Maan pintaan ovat voineet siis kuljettaa planeetallemme veden, josta valtameret ovat aikojen saatossa syntyneet.
Bennun kaltaiset asteroidit ovat voineet myös kuljettaa planeetallemme tärkeitä elämän rakennusaineita Maahan. Kaiken Maan elämän keskiössä on veden lisäksi proteiinien keskeinen rakennusaine, orgaaninen hiili, jota Bennulta tuodusta näytteestä havaittiin runsaasti.
Voidaan siis hyvin sanoa, että Osiris-REx-luotain löysi juuri sitä, mitä se oli lähtenyt etsimäänkin. Lisäksi näytteestä löydettiin esimerkiksi rautaoksideja, jotka ovat raudan ja hapen yhdisteitä.
Vaikka näytteen hiiliyhdisteiden tutkiminen on vasta alussa, ovat ensimmäisten analyysien tulokset lupaavia. Nasa arvioi, että näytteiden jatkotutkimukset voivat tarjota harvinaista tietoa aurinkokuntamme muodostumisesta ja kaukaisesta historiasta.
Osiris-REx lähti pitkälle matkalleen jo vuonna 2016. Neljä vuotta myöhemmin alus kosketti asteroidin pintaa vain muutaman sekunnin ajan ja onnistui keräämään kyytiinsä hienojakoista soraa sen pinnalta. Luotaimen työ ei ole suinkaan ohi.
Maan ohi lentäessään kapselin pudottanut luotain jatkaa yhä matkaansa kaukana kotoa. Perille seuraavan asteroidin luokse sen on määrä saapua vuonna 2029.