Odotukset ovat tänään jälleen korkealla, kun Ruotsin akatemia ilmoittaa kirjallisuuden Nobel-palkinnon saajan. Maailman arvostetuimman kirjallisuuspalkinnon voittaja valikoituu kirjallisin perustein, mutta silti valintaan kietoutuu monenlaisia jännitteitä. Mihin maanosaan palkinnon pitäisi tänä vuonna osua, ovatko naiskirjailijat vahvoilla, mikä tyylilaji on ollut paitsiossa ja miten maailman tapahtumat vaikuttavat tähän kaikkeen?
Noin 950 000 euron arvoisella kirjallisuuspalkinnolla ei ole julkista ehdokaslistaa, vaan valinta voi osua melkein keneen tahansa kirjailijaan.
Ei siis ihme, että vedonlyönti käy kiivaana.
Viime vuonna kirjallisuuden Nobelin sai ranskalainen Annie Ernaux, joka on Suomessakin tuttu kirjailija. Hänen useita teoksiaan on suomennettu. Kirjailijatähti vieraili Suomessa viime toukokuusa.
Viime vuoden pohjalta voidaan olettaa, ettei palkinto tänä vuonna mene Ranskaan, jolla muutenkin on eniten Nobel-voittoja kirjallisuuden saralta.
Norjalaiskirjailija on tuntematon Suomessa
Tänä vuonna vedonlyöntitilastojen kärjessä on kiinalainen Can Xue. Häntä pidetään merkittävimpänä kiinalaisena nykykirjailijana. Can Xue on pseudonyymi, jonka hän otti käyttöön uransa alussa. Kirjailijan oikea nimi on Deng Xiaohua. Kokeilevaa proosaa kirjoittava Can Xuen tuotanto on laaja, ja hän on voittanut useita arvostettuja kirjallisuuspalkintoja.
Suomessa Can Xue on tuntematon kirjailija, sillä suomennoksia ei ole. Kiinan edellisestä Nobel-voitosta on kulunut aikaa jo yli kymmenen vuotta, joten palkinto voisi mennä vaihteeksi idän suuntaan.
Näytelmäkirjailijat ovat saaneet silloin tällöin kirjallisuuden Nobelin. Viime kerrasta on jo aikaa, sillä englantilainen Harold Pinter sai palkinnon vuonna 2005.
Jos nyt sattuisi olemaan näytelmäkirjailijan vuoro, olisi norjalainen Jon Fosse vahvoilla. Hän on vuodesta toiseen keikkunut veikkauslistojen kärkipäässä, kuten tänäkin vuonna. Fossen näytelmiä esitetään maailmalla paljon, mutta jostain syystä hän on jäänyt Suomessa melko vieraaksi. Hänen kirjojaan ei ole käännetty suomeksi lainkaan. Julkisuutta karttelevan kirjailijan elämään voi tutustua norjalaisdokumentissa, joka on nähtävillä Yle Areenassa.
Nobel-voittajan valitsee Ruotsin akatemia, joka on perinteisesti pessyt kätensä maailmanpolitiikasta. Uskaltaisiko akatemia tänä vuonna kuitenkin näpäyttää Kremliä antamalla palkinnon Ljudmila Ulitskajalle, joka on tunnettu Putinin kritisoija. 80-vuotias Ulitskaja on tuttu kirjailija Suomessa, sillä useita hänen teoksiaan on suomennettu.
Viime vuosina palkinto on mennyt usein naiskirjailijalle. Silti akatemialla riittää yhä kirittävää, sillä luvut kertovat karua kieltä: 119 voittajasta vain 17 on ollut naisia.
Puukotuksessa haavoittunut Salman Rushdie on vahvoilla
Vedonlyöntilistojen kärkeen on hieman yllättäen noussut australialaiskirjailija Gerald Murnane.
Australia on samalla viivalla Suomen kanssa, sillä australialaiskirjailija on voittanut kirjallisuuden Nobelin vain kerran. Murnane saattaa olla vahvoilla, sillä on kulunut 50 vuotta, kun australialainen Patrick White sai palkinnon.
Murnanen valinta voisi sopia Ruotsin akatemian pirtaan, sillä New York Times kutsui australialaiskirjailijaa artikkelissaan ”suurimmäksi eläväksi englanninkieliseksi kirjailijaksi, josta useimmat ihmiset eivät ole koskaan kuulleet”. Murnanen läpimurtoteos Tasangot (suom. Sami Pulliainen) on suomennettu.
Salman Rushdien nimi oli vahvasti esillä jo viime vuoden veikkauksissa. Puukotuksessa vakavasti haavoittunut Rushdie on yhä vahvoilla.
Intialaissyntyinen, nykyisin Yhdysvalloissa asuva Rushdie nousi koko maailman tietoisuuteen vuonna 1989, kun Iranin hallitsija ajatollah Khomeini langetti fatwan Saatanallisten säkeiden (suom. Arto Häilä) takia, koska sen tulkittiin pilkkaavan profeetta Muhammedia.
Myös Ruotsin akatemiassa kuohui tuolloin. Muun muassa kirjailija Kerstin Ekman jätti akatemian, koska akatemia ei puolustanut tarpeeksi Rushdieta ja sananvapautta.
Arvailuja voittajasta voisi jatkaa loputtomiin. Akatemian ajatuksenjuoksua on mahdoton seurata, sillä Nobel-palkinnon saajalle ei ole annettu tarkkoja kriteerejä.
Ainoana ohjenuorana ovat Alfred Nobelin ohjeeksi jättämät sanat, joiden mukaan palkinto tulisi antaa tekijälle, joka on ”kirjallisuuden saralla julkaissut parhaimman idealistista suuntaa edustavan teoksen”.
Lauseen voi tulkita hyvin monella tavalla. Näin ollen akatemialla on melko vapaat kädet jakaa noin 950 000 euron arvoinen palkinto.
Voit seurata täältä suoraa lähetystä kirjallisuuden Nobel-palkinnon julkistamisesta Tukholman Pörssitalolta klo 13.55 alkaen.
Lue lisää: