Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Himomarjastaja keräsi yli 150 sangollista marjoja ja huomasi, ettei kaikilla ole enää varaa ostaa niitä

Kotimaisista marjoista on tulossa luksustuote, johon kaikilla ei ole enää varaa.

Pielavetinen Pentti Jeronen poimii puolukoita metsässä.
Pielavedellä asuva Pentti Jeronen on muokannut marjapoimuriinsa pitkän varren. Marjastus on näin ergonomisempaa ja tehokkaampaa. – Ei tarvitse nousta turhaan marjamättäältä seuraavaa paikkaa kuikuilemaan, Jeronen tuumaa. Kuva: Jukka Eskanen / Yle

Pohjois-Savon Pielavedellä asuva himomarjastaja Pentti Jeronen on kerännyt jo vuosien ajan marjoja myyntiin sellaisille henkilöille, jotka eivät itse pääse metsään esimerkiksi liikuntarajoitteiden vuoksi.

Jerosen asiakaskunta on vuosien aikana jo vakiintunut, mutta tällä marjastuskaudella muutoksia on havaittavissa.

– Tiukentunut taloustilanne näkyy nyt siinä, että vähävaraisimmat asiakkaat eivät enää ostakaan marjoja, Jeronen toteaa.

Kotiseudullaan tunnettu marjanpoimija on saanut puolukkasaalista tälle kaudelle jo yli 130 ämpärillistä. Parhaimmillaan Jeronen onnistui keräämään neljä ämpärillistä aarin kokoiselta alueelta.

Mustikkaa Jeronen sai sen sijaan kaavittua kasaan vain 25 sangollista. Niidenkin perässä hän joutui siirtymään Etelä-Savon puolelle Kangasniemelle.

Vähävaraisimpien asiakkaiden heikentyneestä ostokyvystä huolimatta Jeronen on saanut valtaosan marjoistaan myytyä. Hän on myös tarkoituksella säästänyt osan marjoista omiin tarpeisiinsa.

Kerääjiä ei ruuhkaksi asti

Suomen metsissä marjakauden satotilanteet vaihtelivat tällä kaudella runsaasti. Koko maassa mustikkasato jäi monin paikoin heikoksi, kertoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Rainer Peltola.

– Mustikan kukkiessa kesäkuun alkupuolella oli reippaita halloja ja vielä viileää. Silloin kukat vaurioituivat, eivätkä pölyttäjät olleet vielä kovin aktiivisia, Peltola arvioi.

Kukkia metsässä.
Mustikan kukinnan aikainen halla teki satokaudesta tavallista huonomman. Kuva: Antti Laakso / Yle

Kesäkuun jälkipuolella sää lämpeni ja suosi pölyttäjiä. Tämä takasi taas hyvät puolukkasadot. Peltolan mukaan puolukkasadosta tuli hyvä etenkin niillä alueilla, joissa mustikkaa tuli kehnosti.

Koska mustikan satokausi oli huono, jäivät Pentti Jerosen poimintatulot huomattavasti normaalia pienemmiksi.

Surkea mustikkavuosi näkyi myös metsässä kerääjien vähäisyytenä.

– Kotikylälläni väki on sen verran iäkästä, että metsissä näkyi vain yksittäisiä merkkejä marjastajista. Kangasniemellä näin yhden mustikankerääjän. Ulkomaalaiset poimijat eivät Pielavedelle jääneet, koska mustikkaa ei ole, Jeronen listaa.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 8 lokakuuta kello 23:een saakka.