Tamperelainen Sakari Jauhiainen on toiminut yksinyrittäjänä omassa yhden miehen siivous- ja ikkunanpesuyrityksessään noin puolitoista vuotta. Ensimmäisen työntekijän palkkaamista on kyllä pohdittu.
– Olen harkinnut, mutta ainakin tällä hetkellä, kun ei ole tarkkaa tietoa töiden määrästä, on liian suuret riskit alkaa kouluttamaan ja opastamaan ja ottaa siihen jotain muuta. Kuitenkin yksinyrittäjänä olen vastuussa koko paketista.
Hän myöntää suoraan, että ulkopuolisen palkkaaminen pelottaa.
– Kyllä. Paljon helpompi on täyttää vain omaa kalenteria kuin kahdelle tai useammalle.
Vaikeampi päätös kuin yrittäjäksi ryhtyminen
Ensimmäisen työntekijän palkkaaminen yritykseen on monelle yrittäjälle vaikeampi päätös kuin oli aikanaan oman yrityksen perustaminen. Ulkopuolisen palkkaamista jopa pelätään.
Iso osa pysyykin mieluummin yksinyrittäjänä. Kynnys ulkopuolisen palkkaamiseen on korkeampi kuin oli aikanaan yrittäjäksi ryhtyminen.
– On se ilman muuta suurempi kynnys. Yrittäjät usein miettivät, uskaltaako lähteä palkkaamaan ketään. Siinä on usein tilanne, että ollaan lähdetty oman itsensä herraksi yrittäjyyteen. Yksinyrittäjyys on nimenomaan kiehtonutkin siinä, sanoo palveluvastaava Markku Visti Uudenmaan työ-ja elinkeinotoimiston yrityspalveluista.
– Askel siihen, että ottaa työntekijän, on kieltämättä iso.
Työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén Suomen Yrittäjistä katsoo niinikään että kynnys ensimmäisen työntekijän pestaamiseen on korkeampi kuin yrittäjäksi ryhtyminen.
– Omaa yritystä perustettaessa riittää haastavia kysymyksiä, mutta siinä yleensä puhutaan henkilön omasta toimeentulosta ja itsensä työllistämisestä. Mutta kun ollaan palkkaamassa henkilöä, siinä tulee mukaan toisenkin ihmisen toimeentulo ja lainsäädäntö siihen taustalle. Se pitää ottaa tavalla tai toisella hallintaan, jotta voi oikealla tavalla ja reilusti työnantajana toimia, Hellstén kertoo.
Pykälän pänttäämistä piisaa?
– Työlainsäädäntöä meillä riittää, ja jos toimialalla on työehtosopimus, tulee kymmeniä, jopa satoja sivuja lisää opiskeltavaa ja hallittavaa. Kaikkea ei tarvitse ottaa haltuun samantien, mutta täytyy olla tietoinen siitä, mitä saa tehdä ja mitä ei, Yrittäjien Hellstén sanoo.
Päälle tulevat vielä pohdinnat siitä, riittääkö työtä ja rahaa maksaa työntekijälle.
– Ja toisaalta, jos rekrytointi ei onnistukaan, niin minkälainen riski siitä syntyy: miten henkilön voi irtisanoa ja työsuhteen päättää.
Ninpä moni onkin päättänyt jatkaa yksinyrittäjänä tehtiinpä ulkopuolisen palkkaaminen miten helpoksi hyvänsä.
Mieltymys yksinyrittäjyyteen näkyy myös tilastoista. Yksinyrittäjiä on Suomessa lähes 200 000, kun taas henkilöstöä palkanneita työnantajayrittäjiä on vajaat 80 000. Alla oleva graafi näyttää tilanteen.
– Iso osa yksinyrittäjistä kokee nimenomaan sen toimimisen yksin yrittäjänä omaksi tavaksi tehdä työtä ja hienoa näin, että pystyvät tällä tavalla hankkimaan itselleen ja perheelleen toimeentuloa, Hellstén korostaa.
Yhteiskunta tarjoaa kuitenkin neuvontaa ja apua niille, jotka haluavat laajentaa ja palkata väkeä.
– Meillä on hyviä palveluita, työllistä taidolla -palvelu muun muassa, erinomainen, yrittäjälle maksuton valtakunnallinen palvelu, jossa sparrataan konsultin johdolla työnantajuuteen, työnantajana toimimiseen, rekrytointiin. Juuri näitä haasteita yritetään kampittaa, jotta pelkoja olisi vähemmän. Jos työntekijän palkkaaminen mietityttää, ei ainakaan jäisi siitä kiinni, että pelot ottaisivat liian suurta roolia, Uudenmaan työ-ja elinkeinotoimiston Visti kertoo.
Hallitusohjelman kirjaukset
Uusi hallitus on kirjannut hallitusohjelmaansa tavoitteeksi helpottaa ensimmäisen työntekijän palkkaamista. Hellsténin mukaan hallitusohjelmasta löytyviä keinoja ovat esimerkiksi henkilöperusteisen irtisanomisen helpottaminen ja määräaikaisten työsopimusten solmimisen helpottaminen.
– Nämä vähentävät työnantajan näkökulmasta riskiä ja toivottavasti lisäävät yksinyrittäjien uskallusta sen ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen, Hellstén sanoo.
TE-toimiston Visti luettelee lisää hallitusohjelmaan kirjattuja keinoja:
– Siellä on nostoja kyllä, esimerkiksi ensimmäisen sairauspoissaolopäivän muuttuminen omalle vastuulle (palkattomaksi). Se voi olla pienyrittäjälle merkittävä asia. Toisaalta ohjelmassa on myös kirjaus siitä, että määräaikaisen työsopimuksen voisi tehdä enintään vuodeksi jatkossa ilman erityisiä perusteita. Näillä voi olla vaikutuksia.
Yksinyrittäjä pettyi
Jauhiainen tutustui hallitusohjelmaan yksinyrittäjän näkökulmasta ja haki sieltä rohkaisua ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen.
– Luin kaikki linkit ja hallitusohjelmaa, mutta en valitettavasti löytänyt sieltä mitään, millä saisin enemmän varmuutta palkata ensimmäisen työntekijän. Lupaus siellä oli, mutta odotan innolla, miten se tullaan täyttämään. Keinoja ei löytynyt, valitettavasti.
Jauhiainen kertoo tavanneensa kuluneen vuoden aikana useankin yksinyrittäjän, joilla ei ole aikomustakaan laajentaa toimintaa. He haluavat tehdä työtä vain itselleen ja jatkaa yksinyrittäjinä.
– Varmaan taustalla ovat samanlaiset riskiajattelut, kuin itsellänikin on tähän liittyen.
Jauhiainen kuitenkin haluaisi jatkossa tarjota töitä muillekin itsensä lisäksi.
– Mahdollisesti ensi keväänä ikkunanpesukauden alkaessa tarvitsen säännöllisempää työvoimaa avuksi.
Mitä ajatuksia yksinyrittäjyys ja työntekijän palkkaaminen herättävät? Voit keskustella aiheesta 12.9. kello 23 saakka.