Baltian maat ja Puola keskustelevat maanantaina Varsovassa mahdollisuudesta sulkea kokonaan Valko-Venäjän vastaiset rajansa. Maat näkevät Valko-Venäjällä erityisesti kaksi ajankohtaista uhkaa, arvioi Ylen Viron-toimittaja Rain Kooli.
Ensinnäkin Valko-Venäjä saattaa järjestää kolmansien maiden kansalaisten rajanylitysten aaltoja läntisiin naapurimaihin, kuten se on aiemmin tehnyt.
– Tämä on todellinen ongelma. Puolassa on estetty tänä vuonna 19 000 laittoman rajanylityksen yritystä ja Latviassakin 6 000, Kooli kertoi Ylen aamussa maanantaina.
Toisekseen läntiset naapurimaat pitävät uhkana Valko-Venäjällä majailevia palkkasotilasyhtiö Wagnerin sotilaita. Heitä on siellä arviolta muutamia tuhansia.
Puola ja Liettua ovat jo sulkeneet joitakin rajanylityspaikkoja. Lisäksi Puola, Latvia ja Liettua ovat siirtäneet sotilaita raja-alueilleen.
Vaikka Virolla ei ole yhteistä rajaa Valko-Venäjän kanssa, sillä on tunnetusti naapurinaan Venäjä. Edessä voi siis olla jossain kohtaa samanlainen tilanne kuin tällä hetkellä Valko-Venäjän suhteen.
Varsovasta ei tällä erää odoteta konkreettisia päätöksiä rajojen sulkemisesta lähitulevaisuudessa. Sen sijaan kokoustavat maat pyrkivät luomaan selkeän mekanismin sen varalta, että Valko-Venäjän käyttäytyminen alkaa uhata naapureiden kansallista turvallisuutta.
Valko-Venäjällä on yhä rooli Kiinan ja Euroopan kaupankäynnissä
Valko-Venäjän muodostamaa konkreettista uhkaa on vaikeaa arvioida tällä hetkellä objektiivisesti, sanoo tutkijatohtori Kristiina Silvan Ulkopoliittisesta instituutista. Puola ja Baltian maat vaikuttavat pitävän uhkaa vakavana.
– Näkisin, että mukana on jonkin verran näiden maiden sisäpolitiikkaa, Silvan sanoi maanantaina Ylen aamussa.
Silvanin mukaan Valko-Venäjä ja sen kumppani Venäjä pyrkivät osaltaan luomaan sisäpoliittisia jännitteitä ja epätasapainoa. Hän tulkitsee, että Varsovassa kokoustavat maat odottavat Valko-Venäjän suunnalta erilaisia provokaatiota eivätkä suoraa hyökkäystä.
Valko-Venäjään perehtynyt tietokirjailija ja Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja Jussi Niemeläinen korostaa, että turvallisuuspoliittinen tilanne maan liepeillä on joka tapauksessa muuttunut.
Baltian maat, Puola ja länsi laajemminkin ajattelivat pitkään, että tukemalla Valko-Venäjän riippumattomuutta Venäjästä lisättäisiin alueen turvallisuutta. Tätä kuvasti Valko-Venäjän ja lännen suhteiden liennytyskausi vuosina 2015–2020.
– Kansannousu muutti tämän, ja koko alueen turvallisuustilanne järkkyi. Syksyllä 2020 Valko-Venäjästä tuli käytännössä Venäjän vasallivaltio, Niemeläinen kertasi Ylen aamussa.
Jos Baltian maat ja Puola päättäisivät jossain vaiheessa laittaa rajat kokonaan kiinni, se olisi jonkin sortin nöyryytys Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukašenkalle, arvioi Niemeläinen. Toisaalta Lukašenkan ote yhteiskunnasta tiukkenisi entisestään.
Silvan muistuttaa, että esimerkiksi Kiinan vienti Eurooppaan kulkee edelleen osittain Valko-Venäjän kautta. Jos Puolan ja Baltian maiden rajat menevät kiinni, Valko-Venäjän kauppa olisi täysin Venäjän varassa.