– Se oli vaikea matka, sanoo Suomen Kansallisteatterin pääjohtaja Mika Myllyaho ja tarkoittaa vuosia ennen peruskorjauksen valmistumista.
On jo 11 vuotta siitä, kun hän sai tehtäväkseen miettiä, miten teatteritilojen uudistus voitaisiin toteuttaa.
Meni vuosia ennen kuin valtiolta löytyivät tarvittavat suunnittelu- ja remonttirahat.
Kulttuuriministerit ehtivät vaihtua.
– Poliitikoiden oli haasteellista ymmärtää, miksi Kansallisteatteri pitäisi remontoida, Myllyaho sanoo.
Takkuavan alun lisäksi haasteita on riittänyt yhdelle rakennuskohteelle enemmän kuin tarpeeksi. Aluksi ajatus oli rakentaa pääosin uutta, mutta suunnitelmasta jouduttiin luopumaan.
– Sitten tuli valitus, Myllyaho kuittaa.
Hän viittaa rakennuslupavaiheessa hallinto-oikeuteen tehtyyn valitukseen. Sillä haluttiin estää 1930-luvulla tehdyn vanhimman ja uusimman rakennuksen välisen osan purkaminen.
Paikalle olisi haluttu uudisosa, joka olisi tuonut teatterille 3000 neliötä lisätilaa.
Myllyaho on päättänyt, ettei enää ”juutu muistelemaan menneitä”.
– Mutta sanonpa kuitenkin: se oli suuri pettymys ja harmittaa edelleen.
Vaikka valitus sittemmin hylättiin, lopputulos oli, että päädyttiin korjaamaan vanhaa. Teatterijohtajan piti miettiä, miten tehdä vanhoista tiloista entistä toimivammat.
Peruskorjauksen aikana teatteri kipuili myös toimintaa rajoittaneen Covid19-pandemian kanssa.
Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainaan vaikeutti rakennusmateriaalien ja työvoiman saamista sekä nosti materiaalikustannuksia.
Kokonaisbudjetti ylittyi noin kymmenellä miljoonalla eurolla alkuperäisestä suunnitelmasta. Peruskorjaus maksoi lopulta 61,4 miljoonaa euroa.
Mika Myllyaho voi viimein hengähtää.
– Nyt tuntuu hyvältä. Olen todella onnellinen ja helpottunut.
Hän juo kahvia yhdessä valosuunnittelija Kalle Ropposen kanssa katutasoon valmistuneessa uudessa Willensauna-kahvilassa. Ropponen on osallistunut käyttäjän edustajana remontin suunnitteluun ja sen värikkäisiin vaiheisiin alusta asti.
Kahvilan suurista ikkunoista avautuu näkymä Kaisaniemen puistoon. Valoisa, kaikille tarkoitettu avoin tila on sisustettu kierrätyskalustein 50-luvun tyyliin.
Myllyaho ja Ropponen kertovat tarinoita, joita ovat kuulleet muun muassa teatterilegenda, näyttelijä Esko Salmiselta.
Samalla paikalla sijaitsi aikoinaan baari.
– Baari oli myöhään auki, ja siellä tehtiin vekseleitä näyttelijöiden kesken ja mentiin naimisiin.
Videolla Mika Myllyaho paljastaa, miten teatteri ja espressokone liittyvät toisiinsa:
Kolmen aikakauden rakennukset; vuonna 1902 rakennettu Suuri näyttämö, 1930-luvun väliosa ja 1954 valmistunut Pieni näyttämö muodostavat yhden kokonaisuuden.
Koko Kansallisteatterin kortteli Helsingissä rautatieaseman kupeessa on suojeltu asemakaavassa. Remontti toteutettiin yhteistyössä Museoviraston kanssa vanhaa säilyttäen ja palauttaen.
Pää- ja arkkitehtisuunnittelusta on vastannut Arkkitehdit Davidsson Tarkela Oy.
Rakennuksen perustuksia on vahvistettu, esitys- ja talotekniikkaa on uusittu sekä äänieristystä ja akustiikka parannettu.
– Työntekijöiden kannalta muutos on valtava. Työturvallisuus, tilojen käytettävyys ja sisäilma ovat parantuneet, valosuunnittelija Kalle Ropponen sanoo.
Pienen näyttämön rakennus on kauttaaltaan peruskorjattu alkuperäistä 1950-luvun henkeä kunnioittaen.
Näyttämön tekniikka on uusinta uutta.
– Voimme tehdä töitä upeassa vanhassa rakennuksessa, mutta täysin moderneilla työvälineillä, Kalle Ropponen toteaa.
Teatteri on saanut ylimpään kerrokseen kaksi uutta näyttämöä: Taivas- ja Maalaamosalin.
– Pelkästään Taivassali voidaan laittaa kymmeneen eri asentoon. Se antaa tekijöille mielettömästi mahdollisuuksia, Mika Myllyaho sanoo.
Rakennuksen esteettömyyttä on parannettu. Katutasolta pääsee suoraan pyörätuolilla lippumyymälään.
Yleisöä helpottaa myös tieto, että wc-tiloja on saatu lisää, mikä lyhentää pitkiä vessajonoja.
Vanhin teatterin osa, arkkitehti Onni Tarjanteen suunnittelema Suuren näyttämön rakennus remontoitiin jo 2000-luvun alussa.
– Nyt tehdyillä ratkaisuilla mennään kymmeniä vuosia, eikä seuraavaa remonttia tehdä aivan pian, remontin suunnitteluun osallistunut Kalle Ropponen uskoo.
Kansallisteatterilla on nyt yhteensä neljä näyttämöä, joiden lisäksi Omapohja jatkaa naapurikorttelissa.
– Haluan ottaa Kansallisteatterin joka nurkan käyttöön. Haluan avata teatterin ovia uusille katsojille ja teatterin tekijöille, pääjohtaja Mika Myllyaho sanoo tulevaisuudensuunnitelmistaan.
Juttuun on lisätty 18.8.2023 tieto pääsuunnittelijasta, Arkkitehdit Davidsson Tarkela Oy.