Iso osa aikuiskoulutustuen saajista opiskelee alalle, jolla on työvoimapulaa. Yle kertoi aiemmin tänään, että tukea saadaan tyypillisimmin sosiaali- ja terveysalan opintoihin. Aikuiskoulutustukea jakavan Työllisyysrahaston mukaan sote-alalle on viime vuosina kouluttautunut peräti kolmannes kaikista tuen saajista.
Työllisyysrahaston asiakkuuspäällikkö Tuulikki Saari uskoo tämän johtuvan osin sote-alan tutkintopainotteisuudesta. Esimerkiksi sairaanhoitajan töitä ei yksinkertaisesti voi tehdä ilman virallista tutkintoa ja ammattinimikettä. Sote-alalla on myös paljon sisäistä liikehdintää.
Muita suosittuja koulutusaloja ovat yhteiskuntatieteiden liiketalouden ja hallinnon ala, tekniikan ja liikenteen ala sekä humanistinen ja kasvatusala. Myös näiltä aloilta löytyy ammatteja, joilla on kova pula osaajista, esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettajat tai erityisopettajat.
Hallitusohjelmassa esitetään ammatilliseen kehittymiseen tarkoitetun aikuiskoulutustuen lakkauttamista. Päätöstä ovat tällä viikolla kritisoineet muun muassa varhaiskasvatuksen ammattilaisia edustavan JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine, opetusalan ammattijärjestön OAJ sekä ammattikorkeakouluopiskelijoita edustava Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK.
Työllisyysrahaston mukaan aikuiskoulutustukea jaettiin viime vuonna 30 000 ihmiselle yhteensä 178 miljoonaa euroa. Tuen saajien määrä on kasvanut tasaisesti jo yli vuosikymmenen.
Tukipäivien ja jaetun tuen määrä ei kuitenkaan ole noussut samassa suhteessa kuin tukea saavien joukko.
Esimerkiksi viime vuonna tuen saajien määrä kasvoi 6,4 prosentilla verrattuna edellisvuoteen, kun taas maksetun tuen määrä nousi 1,5 prosenttia.
Yhä useampi siis hyödyntää tukea, mutta yksittäisten hakijoiden saamat tukisummat ovat pienentyneet. Tuulikki Saari arvioi, että aiempaa isompi osuus hakijoista on vain osittaisella opintovapaalla ja tekee töitä opintojensa ohessa.