Suomen kehuttu koulutusjärjestelmä köhii. Opetus- ja kulttuuriministeriön alkuvuoden sivistyskatsauksen mukaan koulutustaso ei ole noussut 1990-luvun jälkeen. Nuorten oppimistulokset ovat heikentyneet vähintään vuosituhannen vaihteesta asti.
Tytöt kouluttautuvat poikia korkeammalle ja sosioekonominen tausta näkyy koulutukseen pääsyssä, katsaus kertoo.
Opettajat eivät ole kuitenkaan lannistumassa. Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n tänään julkaiseman kyselyn mukaan 70 prosenttia nuorista opettajista uskoo olevansa vielä viiden vuoden kuluttua innostuneita työstään.
Koulut käynnistyvät ensi viikolla, ja uuteen lukukauteen mennään uusi hallitus ohjaksissa. OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto nimeää pari koulujen isoa haastetta.
– Koulutuksesta leikattiin viime vuosikymmenellä noin kaksi miljardia euroa. Tämä tarkoittaa, että opetustyöhön ei ole tarpeeksi resursseja, Murto kertoi Radio Suomen Päivässä.
Leikkauksien seurauksiksi Murto nostaa liian isot ryhmäkoot ja pulan erityisopettajista. Erityisopettajia tarvitaan aikaisempaa enemmän, kun lapset kärsivät erilaisista oppimisen ongelmista.
Toista isoa haastetta Murto kutsuu nimellä ”hankehumppa”.
– Erilaisia hankkeita on ollut aivan liikaa, mikä on kuormittanut opettajia opetustyön päälle.
Murron mukaan lyhytaikaisten hankkeiden lisäksi arkipäivän byrokratia ja hallinnollinen työ kilpailevat opettajien huomiosta.
Murron mukaan lasten heikentyneisiin oppimistuloksiin vaikuttavat neuropsykologiset ongelmat, henkinen pahoinvointi ja kännykän käyttö.
– Syitä on monia. Nyt on viimeinen hetki kääntää suunta, ja hallituksella on iso näytön paikka.
”Hallituksella on monia hyviä tavoitteita”
Murron mukaan Suomen koulutusjärjestelmän suuntaa lähdettiin kääntämään edellisellä hallituskaudella oikeaan suuntaan. Moni asia jäi kuitenkin vaiheeseen tai kokonaan tekemättä.
Murto sanoo, että Petteri Orpon (kok.) hallituksen hallitusohjelmassa on monia hyviä tavoitteita ja uskoo hallituksen ymmärtäneen, että nyt ei ole aika ylimääräisille hankkeille.
Hyvien tavoitteiden saavuttaminen vaatii kuitenkin rahaa.
– Hallitus on sitoutunut panostamaan perusopetukseen ja nostamaan varhaisopetuksen aloituspaikkoja, mutta rahoitusta näille ei ole varmistettu.
– Syksyn budjettiriiheen on kovat odotukset, Murto sanoo.
Murto katsoo, että tulossa on myös kouluille ”erittäin kipeitä” leikkauksia. Yksi näistä on kuntien indeksileikkaukset. Murron mukaan nämä kohdistuisivat myös opetukseen, joka on kuntien keskeinen tehtävä.
Lisäksi aikuiskoulutustuen poistaminen on ongelma opetusalalle. Murto sanoo monen opettajan käyttävän aikuiskoulutustukea erityisopettajaksi kouluttautumiseen. Näistä on pula, joten kouluttautumiselle tarvittaisiin kannustimia.
Hallituksen työlainsäädäntöön liittyvät kirjaukset Murto näkee vaikeina opetusalan osa-aikaisten työsopimusten suhteen.
– Jos määräaikaisia voisi perusteetta vuodeksi tehdä, niin mennään vaikeaan suuntaan.
Jos tähän lisätään työttömyysturvan porrastaminen, niin kokonaisuus on ”erittäin ikävä” määräaikaisten opettajien osalta, Murto sanoo.
Murto: Päättäjät ovat lapsille roolimalleja
Kysyttäessä, uskooko hän kesän läpi jatkuneen perussuomalaispoliitikkojen rasistisia kirjoituksia koskevan keskustelun näkyvän syksyllä kouluissa, sanoo Murto olevansa huolissaan.
– Pitäisi olla täysin itsestäänselvää, ettei rasismia hyväksytä missään muodossa. Opettajilla on selkeät lähtökohdat omassa työssään, lainsäädäntö ja opetussuunnitelma velvoittavat kunnioittamaan ihmisarvoa.
Opettajien sijasta Murto miettii koululaisia. Hänen mukaansa päättävissä asemissa olevien poliitikoiden puheilla on vaikutuksensa nuoriin.
– Korostaisin sitä, että aikuiset, erityisesti päättäjät, ymmärtävät toimivansa esimerkkinä nuorille. Täytyy olla päivänselvää, että teoilla näytetään, ettei rasismia hyväksytä ja ihmisarvon kunnioittaminen on selkeä lähtökohta, Murto sanoo.
