Yksinäisyyden määrän kasvu jatkui myös koronarajoitusten purkamisen jälkeen.
Turun yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan yksinäisyyttä kokevien osuus on yli kolminkertaistunut vuosien 2016 ja 2022 välillä. Kasvu oli jyrkintä 18–29- ja 30–49-vuotiaiden ryhmissä.
Yksinäisyyden kokemukset yleistyivät yliopiston mukaan hälyttävästi koronapandemian ja rajoitusten aikana, mutta kasvu näyttää jatkuneen edelleen.
– Vuosien 2020 ja 2022 välillä yksinäisten osuus kasvoi 8 prosenttiyksikköä, sanoo väitöskirjatutkija Markus Laaninen Turun yliopiston tiedotteessa.
Ennen koronapandemiaa yksinäisyyttä kokevien osuus on ollut Suomessa noin 4–10 prosenttia. Vuonna 2016 osuus oli 6 prosenttia. Vuonna 2022 noin joka viides koki itsensä yksinäiseksi.
Väestöryhmien väliset erot kasvoivat
Opiskelijat ja työttömät kokivat yksinäisyyttä enemmän kuin työssäkäyvät ja eläkeläiset, erityisesti vuonna 2022. Yksin asuvat ja yksinhuoltajat olivat yksinäisempiä kuin kumppanin kanssa asuvat. Sen sijaan naisten ja miesten kokemuksissa ei ollut suurta eroa.
– Väestöryhmien väliset erot näyttävät eriytyneen voimakkaasti vasta vuonna 2022. Vielä vuosina 2016 ja 2020 erot olivat pieniä, Laaninen sanoo.
Nuorten osalta tuloksia voi Laanisen mukaan selittää osaltaan se, että opiskelupaikoissa etäopiskelu jatkui monia työpaikkoja kauemmin.
Voi johtaa vaikeuksien kasautumiseen
Yhteiskunnallisista kriiseistä toipuminen tapahtuu Laanisen mukaan hitaasti. Sosiaaliset seuraukset näkyvät usein viiveellä. Laanisen mukaan ei ole sinänsä yllättävää, että yksinäisyys on lisääntynyt yhteiskunnan avautumisesta huolimatta.
Tutkimus perustuu kolmeen suomalaiseen kyselyaineistoon, jotka on kerätty vuonna 2016, loppuvuonna 2020 ja loppuvuonna 2022. Vastaajat olivat 18–79-vuotiaita.
Yksinäisyyteen pitäisi Laanisen mielestä puuttua poliittisessa päätöksenteossa nykyistä määrätietoisemmin. Sosiaalisten suhteiden puute on vakava ongelma, joka voi johtaa myös muiden vaikeuksien kasautumiseen.