Venäjän tulevaisuudesta on ollut paljon pohdintoja viime aikoina. Yksityisarmeija Wagnerin johtajan Jevgeni Prigožinin räyhäkkäät esiintymiset julkisuudessa ovat ruokkineet niitä.
Pyysimme Venäjä-asiantuntija Hanna Smithia kertomaan todennäköisimmät skenaariot sille, mihin suuntaan Venäjä voi olla menossa. Smith listasi kuusi mahdollista tapahtumien kulkua.
Smith on pitkän linjan Venäjä-asiantuntija ja entinen hydbridiosaamiskeskuksen tutkimusjohtaja.
Smithin mukaan Venäjä-asiantuntijat pitävät yhtä skenaariota muita todennäköisempänä. Jutun lopussa voit testata, oletko samoilla linjoilla asiantuntijoiden kanssa. Näet myös, mikä skenaario on muiden lukijoiden mielestä todennäköisin.
1. Putinille tapahtuu jotain yllättävää ja hallitsematonta
Putinille tapahtuu jotain, hän esimerkiksi kuolee. Voi sattua onnettomuus tai tahallinen teko, joka johtaa siihen, että Putinin aika loppuu. Enää ei tarvitse pohtia, miten vallanvaihto toteutetaan.
Seurauksena olisi epätietoisuus siitä, kuka nousisi valtaan. Lain mukaan se olisi pääministeri. Hänestä tulisi todennäköisesti niin sanottu nukkepääministeri. Todellista valtaa käyttäisi joku muu, kuka tahansa esimerkiksi eliitistä. Venäjän eliitti ei ole koskaan ollut yhtenäinen, joten jokainen harkitsisi tahoillaan, kannattaako lähteä haastamaan. Jos eliitti alkaa taistella vallasta, pakka hajoaa kokonaan.
Haastaja voisi tulla myös opposition johtajistosta. Se voisi olla taho, joka onnistuisi syrjäyttämään turvallisuusjärjestelmän. Silloin osa armeijaa voisi lähteä tueksi. Menestyäkseen haastaja tarvitsisi merkittävästi armeijan tukea.
Tämä skenaario on Venäjälle pahin, koska se on yllättävä ja nopea ja voi siten murentaa auktoriteettia. Tilannetta ei voi harjoitella, koska siitä ei voi edes puhua.
2. Putin jatkaa, ja tavallisten ihmisten ahdinko pahenee
Vladimir Putin pysyy Venäjän presidenttinä ja johtajana. Valta- ja turvallisuuskoneisto tiukentaa otettaan entisestään. Valtaa voisivat käyttää muutkin tahot kuin presidentti. Kansalaisten ahdinko pahenisi monella tapaa. Heitä tarkkailtaisiin entistä enemmän, oikeudenkäynnit lisääntyisivät ja mielenosoitukset kukistettaisiin. Rikkaiden tilanne ei merkittävästi muuttuisi. Hiljainen oppositio kuitenkin kasvaisi ja niin sanottu maanalainen toiminta aktivoituisi.
Ukrainan sota jatkuisi, ja Venäjä harkitsisi taktisten ydinaseitten käyttöä. Mahdollisuuksia tulitaukoon olisi kuitenkin olemassa. Tilanne voisi kuitenkin pysyä muuttumattomana pitkäänkin.
3. Valtaeliitti Putinin ympärillä väsyy sotimiseen ja siirtää hänet syrjään
Valtaapitävä eliitti on eri mieltä Putinin kanssa sodankäynnistä. Halutaan tulitaukoa tai neuvotteluja Ukrainan kanssa. Ukraina-kysymys halutaan uuteen harkintaan. Valta vaihtuisi.
Vallanvaihto suoritettaisiin siten, että se näyttäisi hallitulta, eikä Putin kokisi tulevansa syrjäytetyksi. Vedottaisiin esimerkiksi hänen terveydentilaansa. Kiitettäisiin Putinia hänen palveluksistaan ja todettaisiin, että hänen on nyt hyvä jättäytyä sivuun.
Nykyinen regiimi jatkuisi, mutta mahdollistaisi joitain uudistuksia. Paras ajankohta tälle olisi ensi vuonna, jolloin Venäjällä on presidentinvaalit.
4. Yleinen tyytymättömyys aiheuttaa massamielenosoitukset – kenestä tahansa voi tulla johtaja
Talous heikkenee liikaa ja kontrollointi on liian vahvaa. Miljoonat ihmiset kyllästyvät tilanteeseen ja lähtevät kaduille Moskovassa, Pietarissa tai jossain muualla.
Sotatilanteessa olisi valtava haaste pitää kaikkea kurissa. Mitä enemmän massoja olisi liikkeellä, sitä vaikeampaa. Tilanteessa olisi merkitystä sillä, kenelle armeija olisi lojaali. Tämä skenaario tarkoittaa hallitsematonta tilannetta, jossa kuka tahansa voisi nousta johtamaan joukkoja.
5. Alueet ryhtyvät kapinoimaan, keskushallinnon valta murenee
Venäläiset kyllästyvät sotatalouteen ja siihen, että alueilta lähetetään väkeä kuolemaan Ukrainaan. He näkevät potentiaalia etnisyydessä. Aluehallinnot alkaisivat vetää välistä, eivätkä enää tottelisi keskushallintoa. Ne alkaisivat tehdä yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan kanssa. Keskushallinto ja auktoriteetti murenisivat, kuten Neuvostoliiton hajoamisen aikaan.
6. Aseelliset ryhmittymät alkavat taistella johtajuudesta
Armeijan yhtenäisyys murenee, ja aseelliset ryhmittymät, joilla on kykyä taistella, päättävät taistella johtajuudesta. Edellä mainittuja ryhmittymiä ovat esimerkiksi palkka-armeija Wagner tai presidentin hallinnon alaisuudessa oleva kansalliskaarti.
Tämän seurauksena Venäjä ajautuisi sekasortoiseen sisällissotaan, jossa olisi monenlaista toimijaa. Tietoa ei olisi siitä, kuka nousisi johtajaksi, vai nousisiko kukaan.
Kuuntele myös keskustelu vastarinnan merkeistä Venäjällä:
Entä Prigožin, voisiko hän haastaa Putinin?
Hanna Smith pitää täysin mahdottomana sitä, että yksityisen Wagner-armeijan johtaja Prigožin haastaisi Putinin.
– Kun katsotaan millainen hän on henkilönä, mikä on hänen taustansa ja kyvykkyytensä, niin pidän tätä täysin mahdottomana.
Smithin mukaan Prigožin on Putinin hallinnon kontrollissa.
– Emme tiedä tarkkaan, miksi Venäjä käyttää häntä hyväkseen, mutta se tekee niin. Näin tapahtuu, koska hän on jollain tavalla hyödyllinen Venäjälle.
Klikkaa alla vaihtoehtoa, jota pidät todennäköisimpänä Venäjän tulevaisuudeksi. Näet samalla, osuuko arviosi yksiin asiantuntijoiden kanssa. Jos olet kirjautuneena Yle-tunnuksella, näet myös, kuinka muut ovat vastanneet.