Venäjän puolustusministeri Sergei Šoigu ilmoitti tiistaina panevansa toimeen presidentti Vladimir Putinin viime vuonna antaman käskyn maan asevoimien vahvistamisesta.
Šoigun mukaan Karjalan tasavaltaan, Suomen rajan läheisyyteen muodostetaan uusi armeijakunta. Suomen rajan lähellä on yksiköitä, jotka voisivat muodostaa suurempien yhtymien perustan.
1. Mitä maavoimien yksiköitä Venäjällä on Suomen rajan lähellä?
Šoigun mukaan olemassa olevia Läntisen, Keskisen ja Itäisen sotilaspiirin prikaateja voitaisiin kasvattaa moottoroiduiksi jalkaväkidivisiooniksi.
Suomen rajan lähellä olevat venäläisprikaatit ovat Petsamoon sijoitettu 200. moottoroitu jalkaväkiprikaati Alakurtissa, Sallan lähellä oleva 80. moottoroitu jalkaväkiprikaati ja Viipurin lähellä Karjalan kannaksella Kamenkassa oleva 138. moottoroitu jalkaväkiprikaati. Kamenka kuului aikaisemmin Suomen osana Uudenkirkon kuntaan ja oli nimeltään Kaukjärvi.
Petroskoihin on eräiden tietojen mukaan sijoitettu 4. moottoroitu jalkaväkiprikaati, mutta se on mahdollisesti enää kalustovarasto prikaatin perustamista varten.
2. Mistä maavoimien yksiköt koostuvat?
Venäjän maavoimien perusyksikkö on pataljoona, jossa on yleensä 700–900 miestä.
Pataljoona koostuu kahdesta–neljästä komppaniasta, joiden lisäksi mukana on muun muassa panssarintorjunta-, tykistö- tai kranaatinheitin-, kuljetus-, huolto-, pioneeri- ja lääkintäosastot. Moottoroiduilla pataljoonilla on myös käytössään kuljetuspanssarivaunuja ja keveitä rynnäkkövaunuja.
Pataljoona on yleensä pääosin yhden aselajin joukkoja käsittävä yksikkö, kuten esimerkiksi pioneeripataljoona tai moottoroitu jalkaväkipataljoona. Näissä on hyvin vähän muiden aselajien joukkoja. Ne eivät pysty itsenäiseen toimintaan ilman ylemmän johtoportaan tukea.
Venäjällä on viime vuosina perustettu runsaasti yksiköitä, joita kutsutaan nimellä pataljoonan taktinen osasto.
Ne on muodostettu vahvistamalla olemassa olevaa moottoroitua jalkaväkipataljoonaa tai panssarivaunupataljoonaa prikaatin aselajijoukoilla, esimerkiksi tykistöllä ja ilmatorjunnalla niin, että ne kykenevät toimimaan itsenäisesti pidempään kuin peruspataljoona.
Pataljoonan taktisten osastojen perustamisen taustalla on se, että Venäjällä ei ole ollut miehistöpulasta johtuen kykyä pitää yllä täysivahvoja prikaateja, kertoo Puolustusvoimien entinen tiedustelupäällikkö Pekka Toveri.
Pataljoonan taisteluosastot huono uudistus
Ukrainassa pataljoonan taisteluosastot ovat osoittautuneet epäonnistuneiksi, Toveri kertoo. Ne ovat liian heikkoja pärjätäkseen yksin tai kyetäkseen hyödyntämään menestystä, jos sellaista saatiin. Suurin ongelma jalkaväen vähäisyys. Tästä syystä venäläiset ovat alkaneet muodostaa suurempia operatiivisia ryhmiä.
Ukrainan sodassa prikaateista on muodostunut taistelujen perusyksiköitä. Ne koostuvat kahdesta–neljästä pataljoonasta, joilla on yhteinen esikunta ja erilaisia tukiosastoja. Ne voivat olla esimerkiksi ilmatorjunta-, tiedustelu- ja huoltokomppanioita.
Moottoroidun jalkaväkiprikaatin määrävahvuus on 4 500 sotilasta.
Rykmentit ovat samankaltaisia yksiköitä kuin prikaatitkin koostuen kolmesta-neljästä pataljoonasta. Ne ovat prikaatia heikompia, sillä niihin ei kuulu yhtä paljon aselajiyksiköitä, eli jalkaväkeä tai panssareita tukevia joukkoja, kuten tykistöä ja ilmatorjuntaa.
Pekka Toverin mukaan Venäjän asevoimissa tehtiin 2000-luvun alkuvuosina uudistus, jossa pyrittiin siirtymään prikaateihin. Nyt puolustusministeri Šoigun aikana perinteiset rykmentit ovat tekemässä paluuta.
3. Mitä ovat divisioona ja armeijakunta?
Divisioona oli toisen maailmansodan aikana Neuvostoliiton armeijan perusyhtymä.
Nykyaikana se koostuu moottoroiduista jalkaväki- ja panssarivaunurykmenteistä ja aselajirykmenteistä ja -pataljoonista. Lisäksi divisioonissa on muun muassa omaa tykistöä, ohjusyksiköitä, helikopteriosasto ja tekninen osasto kaluston korjaamiseen.
Venäjän armeijan moottoroidussa jalkaväkidivisioonassa on yleensä vajaat 10 000 taistelijaa, panssaridivisioonassa noin 6 000.
Armeijakunnassa voi olla useita prikaateja ja divisioonia, mutta sen koostumus vaihtelee tehtävän mukaan. Pienimmillään armeijakunta voi koostua vain yhdestä prikaatista tai divisioonasta lisättynä tukiyksiköillä.
Suomen lähiseudulla on 14. armeijakunta Kuolan alueella. Sen alaisuudessa ovat 80. ja 200. moottoroitu jalkaväkiprikaati.
4. Mikä rajan takana muuttuisi?
Venäjä on todennut, että se tulee reagoimaan jollakin tavalla muuttuvaan sotilaalliseen tasapainoon, kun Suomi aikanaan liittyy Natoon. Puolustusministeri Šoigu ei puheessaan täsmentänyt liittyvätkö Venäjän asevoimien uudistus ja kasvattaminen Suomen tilanteeseen.
Viimeksi keskiviikkona Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov sanoi maansa ryhtyvän ”tarkoituksenmukaisiin toimenpiteisiin rajoilla”, jos Suomi liittyy Natoon. Lavrov ei tarkemmin kertonut, mihin tällä viittasi.
Šoigu ei myöskään täsmentänyt, ollaanko jotain Suomen lähellä olevista yksiköistä muuntamassa suuremmaksi uutta Karjalan armeijakuntaa varten tai perustetaanko jopa kokonaan uusi yksikkö.
Asiantuntijat ovat epäileväisiä sen suhteen, onko Venäjällä resursseja kasvattaa asevoimiaan, jotka ovat jatkuvasti kiinni ja kuluvat Ukrainan sodassa.
Toveri: Ei suurta muutosta
Pekka Toverin mukaan Venäjän ilmoitus joukkojen lisäämisestä Suomen rajalla ei ollut yllätys.
Rajan lähelle perustetaan nimellisesti ehkä jopa divisioonan suuruinen yksikkö, mutta miesmäärä rajan lähellä ei kasva merkittävästi, ehkä muutamalla tuhannella. Venäjällä ei yksinkertaisesti ole joukkoja tuoda tänne, hän sanoo.
Toveri huomauttaa myös, että uusia joukko-osastoja varten pitäisi rakentaa uudet varuskunnat, harjoituskentät ja muut tilat. Tämä kestää vuosia.
Lisäksi Toveri toteaa Venäjänkin ymmärtävän, ettei Nato ole hyökkäämässä Suomen kautta mihinkään. Raja on rauhallinen. Venäjän mielenkiinto on nyt keskisessä Euroopassa, Toveri kiteyttää.
Venäjän materiaali hupenee
Ylen Ykkösaamussa 9.1. entinen tiedustelupäällikkö Toveri kertoi, että Venäjän materiaali on vähentynyt siinä määrin, että se joutuu ottamaan käyttöön yhä vanhempia panssarivaunutyyppejä varastoista. Myös esimerkiksi tykistön kranaatit ovat hupenemassa.
Suomen lähellä olevista tukikohdista on viety sotilaita Ukrainaan. Yksiköiden on kerrottu kärsineen raskaita tappioita.
Šoigu antoi uudistukselle aikaa vuoteen 2026 saakka. Hän kertoi Venäjän perustavan uudelleen Moskovan ja Leningradin sotilaspiirit. Tämän päätöksen merkitys on toistaiseksi epäselvä.
Nämä sotilaspiirit olivat olleet olemassa jo neuvostoajoista lähtien kunnes ne yhdistettiin vuonna 2010 Läntiseksi sotilaspiiriksi.
Lisää aiheesta:
Viime toukokuussa Yle esitteli Venäjän lähistöllä olevat tukikohdat satelliittikuvin.
22.1. klo 9.03 Uutiseen lisäty Kamenkan suomenkielinen nimi.