Brasilian lokakuisia presidentinvaaleja pidettiin yleisesti Amazonin sademetsän kohtalonkysymyksenä. Ilmastotoimia luvannut työväenpuolueen Luiz Inácio Lula da Silva voitti täpärästi äärioikeistolaisen Jair Bolsonaron.
Noin 60 prosenttia Amazonin sademetsästä sijaitsee Brasiliassa. Bolsonaron presidenttikaudella Amazonin metsäkato kiihtyi edellisiin vuosiin nähden valtavat 60 prosenttia.
Maailman keuhkoina tunnetusta sademetsästä on arviolta kadonnut puolessa vuosisadassa noin 17 prosenttia. Amazonin kantokyvyn arvioidaan romahtavan viimeistään silloin, kun siitä on kadonnut neljännes.
– Bolsonaron jatkokausi olisi ollut maapallon kannalta aivan katastrofaalista, Helsingin yliopiston globaalin kehitystutkimuksen professori Markus Kröger sanoo.
Myös Lulan ja työväenpuolueen kontolla on ympäristösyistä kritisoituja toimia. Yksi näistä on Amazonin alueelle rakennettu valtava Belo Monten pato, joka on muun muassa vahingoittanut Xingu-joen kalakantoja. Lulan edelliset hallinnot onnistuivat kuitenkin vuosina 2003–2010 vähentämään Amazonin metsäkatoa jopa 70 prosenttia.
Nyt Lula on luvannut pysäyttää metsäkadon täysin vuoteen 2030 mennessä. Samalla hän lupaa luoda uusia työpaikkoja ja palauttaa Brasilian maailmankartalle muun muassa ilmastodiplomatian saralla.
Mutta voiko Lula aidosti pysäyttää metsäkadon ja pelastaa Amazonin?
Presidentin ensimmäiset toimet ovat ainakin antaneet myönteisiä signaaleja.
Ensimmäisenä virkapäivänään Lula muun muassa purki edeltäjänsä asetuksen, joka salli pienimuotoisen kullankaivuun alkuperäiskansojen mailla ja perusti alkuperäiskansaministeriön.
Hän myös palautti metsienhallinnan ympäristöministeriöön maatalousministeriöstä, jonka alaisuuteen se oli siirretty Bolsonaron kaudella.
Ennen virkaanastujaisiaan Lula ehti matkustaa Egyptin ilmastokokoukseen, jossa hän lupasi Brasilian saavuttavan Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet.
Lisäksi Lula nimitti ympäristöministerikseen Marina Silvan, joka toimi samassa tehtävässä Lulan edellisissä hallituksissa vuoteen 2008 asti. Useat metsäkadon kutistumiseen johtaneet toimet olivat juuri Silvan käsialaa.
Työnsarkaa kuitenkin riittää vielä.
Rikollisuus rehottaa syvällä sademetsässä
Laiton kaivostoiminta ja laittomat hakkuut ovat levinneet yhä syvemmälle sademetsään.
Metsää raivataan laittomasti joko maa- ja karjatalouden tieltä tai ihan vain spekulatiivisesti maan arvonnousun vuoksi, Kröger sanoo. Monimutkaisen lupaväärennösprosessin myötä laittomasti kaapattu maatilkku päätyy esimerkiksi soija- tai puuvillaplantaasien käyttöön.
– Koko hommaa pyörittävät maankäyttömafiat, joissa on mukana paikallispoliitikkoja, poliiseja, yrityseliittiä ja esimerkiksi notaareja, tutkija kertoo.
– Maatalousbisnes kulkee symbioosissa laittomien hakkuiden kanssa.
Syvällä Amazonissa laiton kullankaivuu ja hakkuut ovat sekoittuneet huumekauppaan ja muuhun rikollisuuteen, kuten ihmiskauppaan.
Bolsonaro antoi kaiken tämän rehottaa. Hän muun muassa leikkasi radikaalisti ympäristövalvonnasta ja alkuperäiskansa-asioista vastaavien viranomaisten budjettia ja vaikeutti näiden toimintakykyä.
– On hyvin suuri haaste palauttaa hallinta sinne, missä valtiolla ei tällä hetkellä ole mitään auktoriteettia, Kröger sanoo.
Valttikorttina pitkän linjan ympäristöministeri
Työväenpuolueen Lula voitti presidenttikilvan, mutta kongressississa on nyt oikeistolaisin kokoonpano sitten diktatuuriajan, Ulkopoliittisen instituutin affilioitunut tutkija Lauri Tähtinen sanoo.
Tähtinen on perehtynyt muun muassa Brasilian ympäristöpolitiikkaan ja ulkosuhteisiin.
Maatalousbisnes kattaa noin kolmasosan Brasilian bruttokansantuotteesta ja maatalouslobbareiden äänenkannattajat saivat tukevan aseman maan kongressissa. Brasiliassa kaivataan kipeästi kohennusta huonoon taloustilanteeseen.
– Amazonin alueella Brasiliassa asuu Australian verran ihmisiä. On suuri sosiaalinen kysymys, mitä vaihtoehtoisia elinkeinoja löytyy niille, jotka eivät lähtisikään laittomaan polttamiseen, hakkuisiin tai kaivostoimintaan mukaan, Tähtinen sanoo.
Lulaa pidetään kuitenkin erittäin taitavana poliitikkona ja sillanrakentajana. Hänet muistetaan kahdelta ensimmäiseltä presidenttikaudeltaan koalitioiden muodostajana ja hyvänä neuvottelijana.
Todellista uskottavuutta Lulan hallitukseen tuo kuitenkin entinen ja nykyinen ympäristöministeri Marina Silva.
– Marina Silva on kaikista uskottavin valinta tehtäväänsä. Hän nauttii laajaa kansansuosiota ja häntä pidetään asiansa osaavana kokeneenä tekijänä sekä periaatteen naisena, Tähtinen sanoo.
Krögerin mukaan Brasilian talouskasvu ja maataloustuotannon kasvattaminen eivät sinänsä vaatisi lisähakkuita. Valtavan viljelysalan käyttämisessä olisi paljon tehostamisen varaa, ja esimerkiksi tällaisiin pulmiin vaadittavia innovatiivisia ratkaisuja voidaan odottaa juuri Silvalta.
Ovi auki ympäristörahalle
Brasilia on tullut takaisin, Lula julisti voittopuheessaan – ympäristölupaustensa lisäksi presidentti on luvannut lämmittää Brasilian kansainvälisiä suhteita.
Norja ja Saksa sallivatkin Lulan virkakauden alussa metsänsuojeluun tarkoitetut rahavirrat jälleen Amazon-rahastoon, joka jäädytettiin Bolsonaron kaudella.
Tutkijoiden mukaan kansainvälisellä yhteistyöllä on merkittävä rooli Amazonin suojelemisessa.
Krögerin mukaan esimerkiksi EU:n päätös kieltää metsäkatoa aiheuttavat tuotteet on hyväksi Amazonille. Tällaisia tuotteita voivat olla juuri esimerkiksi soija, palmuöljy ja lihakarja.
Erityisen tärkeä rooli tutkijoiden mukaan on kuitenkin Kiinalla.
– Kiinaanhan suurin osa soijasta ja naudanlihasta menee, Kröger sanoo.
– Länsimaiden on tärkeä vaikuttaa siihen, että Kiinakin vaatii kestäviä käytäntöjä elintarvike- ja raaka-ainetuonniltaan, sanoo Tähtinen.
Aiheesta enemmän