Klamydiatartuntoja on todettu myös tänä vuonna runsaasti, vaikka viime vuoden lukemista näytetäänkin jäävän. Viime vuonna tapauksia todettiin 16 790, mikä oli suurin tartuntatautirekisteriin koskaan ilmoitettu määrä.
Nyt koko maan lukema on joitakin satoja pienempi, mutta monessa sairaanhoitopiirissä tartuntoja on löydetty tänä vuonna viimevuotista enemmän.
Näitä ovat Pirkanmaan, Pohjois-Karjalan, Etelä-Karjalan, Vaasan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Kainuun, Itä-Savon, Länsi-Pohjan ja Ahvenanmaan sairaanhoitopiirit.
Todettujen tapausten suuri määrä ei kuitenkaan ole pelkästään huono asia. Ilmaantuvuuden ja toisaalta testausaktiivisuuden osuutta lukemiin kun ei tiedetä eli luvut kertovat osaltaan myös siitä, että testeissä käydään.
– Jos tapauksia löytyy vähemmän, se voi kertoa siitä, että ihmiset käyvät vähemmän testeissä – ja se ei ole hyvä asia. Jos luvuissa olisi radikaali lasku, se herättäisi kysymyksiä, miksi niin on, sanoo iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri Eija Hiltunen-Back Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä HUS:ista.
Osittain viime aikojen tapausmääriä voi nostaa se, että koronapandemian aikana testeihin ei ehkä lähdetty, jos oireita tai altistuksia ei ollut. Tilanne on voinut muuttua, kun yhteiskunta on auennut ja ihmiset alkaneet liikkua.
THL:n rekisteristä puuttuvat vielä kotitestit, joten todellinen kuva Suomen klamydiatilanteesta jää piirtymättä. Lääkärin ilmoitusta tapauksista ei myöskään tehdä, joten tietoa tartuntatavasta tai -maasta ei kerry.
– Tilaston takana on paljon, mitä ei tiedetä. Mutta trendi on se, että alaspäin ei olla menossa, sanoo Hiltunen-Back.
Tartuntaketjujen katkaisuun pitäisi panostaa
Klamydiatartunnat painottuvat naisiin, nuoriin ja alkuperältään suomalaisiin. Sukupuolijakaumaa voi osaltaan selittää se, että naisille testejä tarjotaan useammassa yhteydessä, esimerkiksi ehkäisyä haettaessa ja raskaudenkeskeytysten yhteydessä, arvioi Hiltunen-Back.
Lähes 80 prosenttia tartunnoista todetaan 15–29-vuotiailla. Korkein ilmaantuvuus oli viime vuonna 20–24-vuotiaiden ikäryhmässä.
Suurin ongelma klamydiatartuntojen suhteen on Hiltunen-Backin mukaan se, että tauti voi olla pitkään oireeton. Siksi diagnoosi voi viivästyä ja taudinkantaja voi myös tartuttaa muita.
– Testiin hakeutumisen syynä voi olla suojaamaton seksikontakti tai se, että kuulee kumppanilla olevan klamydian.
Hiltunen-Back muistuttaa, että Suomessa on hyvä diagnostiikka ja tehokkaat antibiootit, joten tartuntoja pitäisi pystyä vähentämään radikaalisti.
– Se missä voitaisiin parantaa, on kumppaneiden tavoittaminen: että nämä infottaisiin ja he hakeutuisivat hoitoon. Vastuuta kantamalla saataisiin lisätartuntojen ketju katki mahdollisimman tehokkaasti.