Muutaman vuoden pikkujouluttoman kauden jälkeen yritykset ja organisaatiot ottavat täyden ilon irti tämän vuoden pikkujoulukaudesta. Suomalaiseen pikkujoulukulttuuriin kuuluvat ilmainen alkoholi ja pienet paljettimekot. Pikkujouluihin liittyy jopa vähän myyttinen, salaperäinen tunnelma. Mitä vain voi tapahtua, kaikki on mahdollista!
Psykoterapeutti Piritta Pitkänen kertoo pikkujoulujen olevan monen henkilön pitkään odotettu irtiotto ruuhkavuosista ja perhe-elämästä. Niihin saattaa liittyä odotuksia omasta, yksityisestä ajasta ja irrottelusta. Hauska ilta kollegoiden kanssa ja sanaton sopimus siitä, että se mikä tapahtuu pikkujouluissa, jää pikkujouluihin.
Muistan itsekin ne pikkujoulukaudet, jolloin oleellisinta pikkujouluissa oli hauskanpito – suomeksi sanottuna siis ilmainen alkoholi. Unelmien täyttymys oli, mikäli pikkujouluja lähdettiin viettämään risteilyalukselle, jonka buffetissa sai nauttia rajattoman määrän ”ilmaista” viiniä ja olutta.
Jokainen meistä tietää sen kollegan, joka on humalassa aina holtiton, ahdisteleva tai aggressiivinen.
Suomalaisten suosituin joukkoharha lienee ajatus siitä, että meillä olisi jonkinlaiset sivistyneet, eurooppalaiset juomatavat. Kurkistamalla yökerhon ovesta sisään voi kuitenkin nähdä jotakin, joka on sen kuvittelemamme sivistyneen käytöksen vastakohta.
Harvoin viihteellä käyvät ja alkoholia nauttivat ihmiset yhdistettynä ilmaiseen viinaan ovat äärettömän huono yhdistelmä. Jokainen meistä tietää sen kollegan, joka on humalassa aina holtiton, ahdisteleva tai aggressiivinen. Jo ennen pikkujouluja tiedetään, ketkä päätyvät puolisoiltaan salaa samaan sänkyyn ja ketä pomo yrittää tällä kertaa iskeä. Kyllä, nämä saattavat kuulostaa kliseiltä, mutta eivät ne kliseetkään missään tyhjiössä ole syntyneet.
Virittelin jokin aika sitten ystäväni kanssa keskustelua työpaikan alkoholinkäyttöohjeista.
Jokaisessa modernissa organisaatiossa on ohjeet sosiaalisen median käyttämiseen, mutta en ole koskaan kuullut, että mikään organisaatio olisi luonut ohjeet alkoholin nauttimiseen organisaation tilaisuuksissa tai sen järjestämissä vapaamuotoisissa tapahtumissa.
Googlettamalla selviää, että työsopimuslain mukaan töissä alkoholin vaikutuksen alaisena oleva henkilö voidaan irtisanoa ja että päihdeongelmien kanssa kamppailevalle työntekijälle olisi hyvä hankkia apua, mutta ohjeita siihen, miten alkoholia käytetään ja ennen kaikkea, miten humaltuneena käyttäydytään, harvoin on.
Z-sukupolven omaksumaa sober curious -ilmiötä ei kannata ylenkatsoa ikääntyneempienkään ihmisten juhlissa.
Alkoholin vaikutuksen alaisena ihmisen arviointikyky hämärtyy.
Humalassa ylitämme omia ja toisten rajoja, riitelemme, käymme käsiksi ja jaamme salaisuuksia, joita ei ole tarkoitettu jaettaviksi.
Toisin kuin usein kuvitellaan, pikkujouluista – tai muista firman bileistä – ei ole aivan välttämätöntä seurata krapulaa tai morkkista. On mahdollista viettää aikaa työkavereiden kanssa myös niin, ettei kukaan mokaile tai joudu häpeämään käytöstään seuraavan viikon viikkopalaverissa.
Morkkis ja mokailu pikkujoulukautena on jopa niin normalisoitua, että muutama vuosi sitten Helsingin seudun kauppakamarin lakimiehet laativat ohjeet siihen, miten toimia, jos on ”töpeksinyt” pikkujouluissa.
Z-sukupolven omaksumaa sober curious -ilmiötä ei kannata ylenkatsoa ikääntyneempienkään ihmisten juhlissa. Alkoholittomuudesta ei tarvitse tehdä itselleen identiteettiä, mutta erityisesti pikkujoulujen järjestäjien olisi hyvä pysähtyä miettimään, millä tavalla huomioimme ne henkilöt, jotka haluavat nauttia juhlista selvinpäin. Jos tarjolla on ihan kaikille myös laadukkaita, alkoholittomia vaihtoehtoja, niin ehkäpä ne kollektiiviset morkkiksetkin vähenevät.
Emmi Nuorgam
Kirjoittajalla on tänä vuonna vain yhdet pikkujoulut eikä lainkaan ilmaista viinaa.
Kolumnista voi keskustella 13.12. klo 23.00 saakka.