Artikkeli on yli 8 vuotta vanha

Kiinan avaruusasema putoaa kohti Maata ilman ohjausta

Suurin osa asemasta palaa ilmakehässä, ja vaikka palasia päätyy Maahan, vaara ihmisille lienee olematon.

Sylinterin muotoinen avaruuasema, sivuilla pitkät aurinkopaneelisiivet. Alla kaartuu osa maapallosta.
Piirroskuva Tiangong-1:stä aurinkopaneelisiivet levitettyinä. Kuva: Kordite
  • Anniina Wallius

Kiinan ensimmäinen avaruusasema Tiangong-1, "taivaan palatsi", putoaa kiihtyvää vauhtia kohti Maata. Vaikka kahdeksantonninen asema hajoaa ilmakehässä, Maahan lasketaan päätyvän jopa satakiloisia romunkappaleita. 

Varoituksia siitä, minne romua putoaa, voitaneen antaa vasta tunteja ennen tömähdystä – tai todennäköisesti loiskahdusta, onhan maapallolla paljon enemmän vesi- kuin maapintaa. Tiangongin matkan lasketaan päättyvän lähikuukausina, ehkä jo tässä kuussa.

Harvardin yliopiston astronomi Jonathan McDowell arvioi, että tieto paikasta selviää vain kuusi tai seitsemän tuntia ennen putoamista. Pienikin muutos ilmakehän olosuhteissa voi siirtää putoamispaikkaa kokonaisen mantereen verran, McDowell sanoo.

Avaruusromun putoamisesta omille kulmille ei asiantuntijoiden mukaan kannata kantaa erityistä huolta. Painovoima on tuonut lähiavaruudesta jo paljon ihmisen sinne laukomaa, eikä kenenkään tiedetä loukkaantuneen, saati kuolleen. Tiangongin kokoista tavaraa ilmakehään palautuu parin vuoden välein.

Näyttötaululla naistaikonautti esittelee painottomuutta ilmassa leijuvan hyrrän avulla. Taustalla kapselin seinässä Kiinan lippu.
Taikonautti Wang Yaping pitämässä pekingiläiskoululaisille fysiikantuntia 340 kilometrin korkeudesta Tiangong-1:stä kesällä 2013. Kuva: How Hwee Young / EPA

Vuonna 2011 avaruuteen laukaistu Tiangong oli Kiinan avaruusohjelmalle ja myös poliittiselle johdolle ylpeä askel kohti avaruustutkimuksen suurvalta-asemaa. Asemalle tehtiin sekä miehittämättömiä että miehitettyjä lentoja.

Kuukausien huhujen jälkeen Kiinan virallinen uutistoimisto Xinhua kertoi viime vuonna, ettei asema enää ollut Kiinan hallinnassa, vaan putoaisi omin päin Maan ilmakehään tänä tai ensi vuonna. Sittemmin aikahaarukka tarkentui tämän kuun ja ensi huhtikuun väliseksi ajaksi.

Tiangong-1:n lopun aikoja voi seurata ajantasaisesti suomeksi Heavens-above-sivustolta. Aseman työtä jatkaa Tiangong-2, joka laukaistiin avaruuteen viime vuonna.

Tyynessämeressä on avaruusalusten hautausmaa

Astronomi  Jonathan McDowell sanoo Twitter-viestissään, ettei häntä huoleta Tiangongin putoaminen, mutta aseman hallittu palauttaminen avaruudesta Tyynenmeren "hautausmaahan" olisi ollut suotavaa.

Kansainvälisesti sovitulle hautausmaalle on tarvetta, sillä maapalloa kiertää tälläkin hetkellä yli tuhat työkuntoista satelliittia ja iso joukko romua. Mikään siitä ei jää avaruuteen ikuisesti.

Pienet saavat pudota omia aikojaan ilmakehään, jossa ne palavat, mutta isojen palamatta jääneet kappaleet saatellaan Tyyneenmereen, kunhan satelliitin tai aluksen ohjaus pelaa kyllin pitkään. 

Tulipallo pimeällä taivaalla.
Euroopan avaruusjärjestön Esan rahtialuksen Jules Vernen tulinen loppu ilmakehässä syksyllä 2008. Kuva: Bill Moede ja Jesse Carpenter / NASA / ESA

Uuden-Seelannin lounaispuolella sijaitseva alue on valittu siksi, että se on hyvin syrjäinen – lähimpään rantaan on tuhansia kilometrejä – ja siellä on vain vähän laivaliikennettä.

Meren pohjassa lepää satelliittien lisäksi myös avaruusaluksien ja -asemien romua, muun muassa kaikki se, mitä jäi jäljelle kuuluisasta venäläisestä avaruusasemasta Miristä. Kaikkiaan tällaisia vainajia on yli 150.