Anne Sofie von Otter, 62, tekee mitä haluaa. Oopperalaulajana maailman valloittanut ruotsalaistähti todisti väitteen vuosi sitten julkaisemalla levyn, jolla hän tulkitsee muun muassa Kate Bushia, Björkiä ja Rufus Wainwrightiä.
Parhaillaan mezzosopraano viihtyy Suomessa. Sekin on osoitus siitä, että von Otterilla on varaa valita. Vuorossa on Sebastian Fagerlundin säveltämä ooppera Syyssonaatti, joka pohjautuu Ingmar Bergmanin samannimiseen klassikkoelokuvaan.
– Projekti houkutteli, sillä siitä on pitkä aika, kun olen tehnyt näin ison ja merkittävän roolin, von Otter sanoo.
Nyt uidaan popmusiikkikokeiluihin verrattuna syvissä vesissä. Syyssonaatti on väkevää nykyoopperaa, joka kertoo pakahduttavan tarinan äitiydestä. Von Otterin esittämä Charlotte on perhettään laiminlyönyt maailmankuulu pianotaiteilija. Ura on mennyt kaiken muun edelle.
Kun Charlotte vuosien tauon jälkeen tapaa läheisensä, henkiset haavat alkavat vuotaa verta.
– Charlotte saa paljon haukkuja osakseen ja erityisesti hänen tyttärensä Eva syyttää hänä. Se on tietysti pahinta mitä äidille voi tapahtua. Hän ymmärtää tehneensä väärin, mutta ei silti pysty kokemaan asiaa tunnepuolella.
Von Otter kuljettaa keskustelun henkilökohtaiseen suuntaan. Mezzosopraanolla on kaksi täysi-ikäistä lasta miehensä, teatterijohtaja Benny Fredrikssonin kanssa. Von Otterin taiteellinen ura oli kiireisimmillään silloin, kun lapset olivat pieniä.
– Lapseni olivat usein mukana työmatkoillani mieheni tai lastenvahdin seurassa. Matkustin myös paljon edestakaisin työn ja kodin väliä.
– Charlotte ei ole tavannut perhettään seitsemään vuoteen. Se on ennenkuulumatonta, eikä lainkaan minun elämääni, von Otter tähdentää.
Mezzosopraanolta löytyy ripaus ymmärrystä roolihahmolleen.
– En usko, että hän on syntynyt huonoksi äidiksi, vaan muusikon työ on tuonut ongelmat mukanaan. Itse tietenkin uskon ja toivon, etten ole vastaavalla tavalla aiheuttanut pahaa lapsilleni.
Säveltäjä: "Näin elokuvan viimeksi 20 vuotta sitten"
Projekti käynnistyi loppuvuonna 2012. Kansallisoopperan ja -baletin taiteellinen johtaja Lilli Paasikivi soitti Sebastian Fagerlundille ja kysyi, olisiko hän kiinnostunut oopperan säveltämisestä. Samassa Paasikivi ehdotti teokseksi Bergmanin Syyssonaattia.
– Luin elokuvan käsikirjoituksen aika monta kertaa ja nukuin yön yli. Aamulla soitin takaisin ja ilmoitin, että kyllähän me tämän teemme, Fagerlund muistelee.
Edessä oli valtava työ: Fagerlundin ensimmäinen iso ooppera täysmittaisine orkesteri- ja kuoro-osuuksineen. Säveltäjän aiempien töiden joukossa on yksi kamariooppera, paljon Syyssonaaattia pienempi kokonaisuus.
– Alussa kaikkein tärkeintä on se, että tarina resonoi oman sävelkielen kanssa. Ennen sitä ei voi ryhtyä säveltämään oopperaa, Fagerlund sanoo.
Syyssonaatti alkoi puhutella säveltäjää nopeasti.
– Aihe on ajankohtainen ja ikuinen. Tarinassa käsitellään vahvoja elämän perusasioita: läsnäoloa, itsekkyyttä, huomioon ottamista ja anteeksiantamista.
Fagerlund korostaa, että he kiinnostuivat libretisti Gunilla Hemmingin kanssa ennen kaikkea Bergmanin elokuvan käsikirjoituksesta.
– Minulle kävi niin, etten sävellysprosessin aikana pystynyt katsomaan lainkaan itse elokuvaa. Olen nähnyt sen viimeksi 20 vuotta sitten.
Bergmanin elokuva saattaa olla intiimiä ja hidasta välienselvittelyä, mutta oopperan musiikki on värikästä ja sähäkkää. Fagerlund itse kuvailee teoksen musiikkia vuoroveden vyöryiksi.
– Tässä on samoja elementtejä kuin musiikissani muutenkin, mutta niitä valotetaan eri tavalla ja eri suunnasta.
Rohkeasti ruotsin kielellä
Syyssonaatti on rohkea tuotanto. Svenska kulturfondenin tukema ooppera on kotimainen suurteos ruotsalaisesta elokuvasta ruotsin kielellä vuonna 2017, kun satavuotiaan Suomen kulttuurikenttä on pullollaan Kiveä, Linnaa ja Kalevalaa.
Teoksen sopraanot von Otter ja Erika Sunnegårdh ovat ruotsalaisia. Säveltäjä Fagerlund, libretisti Gunilla Hemming ja kapellimestari John Storgårds ovat suomenruotsalaisia.
Fagerlund muistuttaa, ettei musiikki tunne alueajattelua tai kielirajoja.
– En pysty sanomaan, että suomenruotsalaisuus olisi osa säveltäjäidentiteettiäni, koska työskentely-ympäristöni on Suomi ja koko maailma.
Syyssonaatin rooleissa nähdään von Otterin ja Sunnegårdhin lisäksi Tommi Hakala, Helena Juntunen ja Nicholas Söderlund. Teoksen on ohjannut ranskalainen Stéphane Braunschweig.
Ooppera on erityinen myös siksi, että se on iso, kotimainen kantaesitys aikana, jolloin pääasiassa kamari- ja kansanoopperat määrittelevät Suomen oopperataidetta.
– Uskaltaisin väittää, että ilman aktiivista pienoopperatoimintaa ei olisi kiinnostusta tehdä isompia. Eri oopperamuodot ruokkivat toisiaan, Fagerlund vakuuttaa.
Ilahduttavaa on, että kotimaisille oopperakantaesityksille luvassa jatkoa. Kansallisooppera on tilannut Jaakko Kuusistolta oopperan Jää, joka pohjautuu Ulla-Lena Lundbergin Finlandia-palkittuun romaaniin. Se saa kantaesityksensä talvella 2019.
Syyssonaatin kantaesitys Suomen Kansallisoopperassa 8. syyskuuta.
Yle taltioi ja lähettää Syyssonaatin Yle Teemalla ja verkossa lauantaina 23. syyskuuta.