Sápmi
Artikkeli on yli 8 vuotta vanha

Karigasniemen vanha kappeli ei löytänyt uutta omistajaa – "Sopisi vaikka revontulihostelliksi"

Utsjoen Karigasniemen vanhan kappelin nettihuutokauppa ei tuottanut tulosta.

Karigasniemen kappeli
Karigasniemen vanha kappeli on rakennettu vuonna 1966. Kuva: Susanna Guttorm / Yle
  • Gabriela Satokangas

Karigasniemen vanha kappeli Utsjoen kunnassa on edelleen vailla omistajaa.

Paikallinen yrittäjä Kari Guttorm osti kappelin viime keväänä Utsjoen seurakunnalta. Kauppaan kuului kappeli ja 3280 neliömetrin kokoinen maa-alue.

Guttorm maksoi itse kappelista 650 euroa. Nettihuutokaupassa hän yritti myydä sitä 220 000 eurolla.

Nettihuutokauppa ei kuitenkaan tuottanut yhtään tarjousta. Nyt Guttorm yrittää myydä kappelia eteenpäin puskaradion kautta.

– Asiasta voi kysellä minulta. Se hinta, minkä laitoin huutokappaan, ei tietysti ole se viimeinen. Mutta joku hinta täytyy laittaa, liian halvallakaan en viitsi myydä, Guttorm pohtii.

Kari Guttorm
Yrittäjä Kari Guttorm. Kuva: Priváhta

"Huoneita kahteen tasoon"

Guttorm ei ole vielä päättänyt, mitä tekee kappelilla, jos ostajia ei löydy.

Ajatuksia yrittäjällä kuitenkin on. Kappeli voisi palvella esimerkiksi hostellina.

– Olen miettinyt kappeliin turisteille vierashuoneita, rakennuksen siiven päähän saisi monta. Siellä on keittiö ja sinne tulee vesi, joten siellä on mahdollista valmistaa vaikka aamupalaa.

Itse kappelin puolelle taas voisi Guttormin mielestä rakentaa huoneita kahteen tasoon.

– Huoneita voisi rakentaa sekä ala- että yläpuolelle, ja jos ylös rakentaisi lasikaton, turistit voisivat katsovat revontulia, tähtiä, kuuta ja vaikka mitä, mietiskelee Guttorm.

Utsjoen seurakunta rakensi Karigasniemelle uuden kappelin vuonna 2016. Vanha kappeli on rakennettu 1966 ja laajennettu 1977. Huonokuntoisen kappelin korjaaminen olisi seurakunnan mukaan tullut liian kalliiksi.

Ođđasamosat: paketissa on 10 artikkelia

Historiallinen laskenta nousevista taimenista tehdään kaiku­luotaimella ja vedenalaisilla kameroilla. Tieto auttaa kalastuksen säätelyn kehittämisessä.

”Dolvot”-lávllačállin­leairras Sámi artisttat besset ovttas ráhkadit musihka. Leairra bohtosiin riegádit ođđa musihkkabihtát áibbas ođđa ovttasbargguin.

Bálgosiid ovttastusa ovddasteaddjičoahkkimis ságastalle rašes áššiin, vai boahtteáiggi ovttasbargu buorrána.