Tuoliryijy on uusin tekstiili-innovaatio sitten 60-luvulla keksityn pussilakanan, tätä mieltä on oululainen Martta Leskelä. Uutuus edustaa suomalaista designia, turkkilaista tekstiiliteollisuutta ja syyrialaista käsityötaidetta. Ja on hyväntekeväisyyttä, ainakin siltä osin, että se työllistää Turkissa asuvia syyrialaisia pakolaisnaisia.
Ragamuf-yrityksen takana on oululainen Martta Leskelä. Polku yrityksen perustamiseen on ollut useiden tekijöiden summa, mutta yrittäjyys on naisella geeneissä.
– Vanhemmillani oli perheyritys, heidän arkea lapsesta asti seuranneena olen kasvanut yrittäjäksi.
Martta Leskelälle myös hyväntekeväisyys on elämäntyö. Kauppatieteiden maisteriksi valmistuttuaan hän jäi pohtimaan, että mihin tahtoisi todella antaa osaamisensa.
– Pian valmistumisen jälkeen hakeuduin töihin Kirkon Ulkomaanavulle ja tein heille varainhankintaa yhteensä yli neljä vuotta. Osittain toimin heille yrittäjänä, perustin telemarkkinoinnin yksikön ja koulutin feissareita.
Yhtiön sisäisten muutosten myötä Leskelälle rakas työ jäi. Tunne oli ikävä, sillä hän halusi jatkaa heikommassa asemassa olevien auttamisen parissa työskentelyä.
Vuosi Turkissa pakolaiskriisin kynnyksellä
Perhe vietti Turkissa noin vuoden. Silloin vastikään puhjennut pakolaiskriisi näkyi maassa elävästi, joten oli luonnollista, että yritysidea fokusoitui juuri pakolaisten auttamisen pariin.
– Perheellämme oli ystäviä Turkin päässä. Lähdimme sinne, etsin yhteistyökumppaneita ja punnitsin erilaisia yrittämisen vaihtoehtoja, Leskelä muistelee.
Turkissa asumisen aikana perheen lapset kävivät koulua netin avulla ja Leskelä luotsasi yrityksensä ideasta lopputuotteeksi. Nyt, lähes puolentoista vuoden työn jälkeen tuoliryijy on joukkorahoituskampanjassa ja tuotantoa ollaan käynnistämässä Turkin ja Syyrian rajalla sijaitsevassa kaupungissa.
Voin vain kuvitella mitä se merkitsee naiselle, joka on kokenut kovia, mies kuollut ja joka lapsineen selviytyy omillaan vieraassa maassa. Moni heistä ei ole ollut kodin ulkopuolella töissä missään.
Martta Leskelä
Leskelän mukaan Turkki on yksi tekstiiliteollisuuden keskus. Siksi hänen alkuperäinen yritysidea oli myydä jotain vaatetta, joka tehtäisiin pakolaistyövoimalla.
– Oli kuitenkin keksittävä joku tuote, joka todella kiinnostaa ihmisiä ja myy. Siksi tuoliryijy on mielenkiintoinen, koska se on täysin uusi innovaatio.
Paikalliset yhteistyökumppanit ja tuoliryijyn tekijät löytyivät YK:n pakolaisjärjestön kautta. Tuoliryijyn designin takana on aikaisemmin muun muassa Marimekolle suunnitellut Tuula Pöyhönen.
– Otin yhteyttä Helsinki Design Schooliin. Sieltä yksi opettaja tunsi Tuula Pöyhösen, jolla oli olemassa jo prototyyppi tuoliryijystä Marokossa.
Tuotanto Turkissa, yritys Suomessa
Pöyhösen suunnittelema tuoliryijy oli Martta Leskelän mukaan parempi vaihtoehto kuin alkuperäinen idea, koska tuoliryijy on täysin käsin valmistettava. Syyrialaisnaiset saavat myös itse suunnitella ryijyn ulkonäön.
– Kun tuotantoon ei tarvitse koneita, ei tarvita investointeja. Lisäksi käsityössä menee enemmän aikaa, joten käytännössä se tarkoittaa syyrialaisnaisille enemmän palkkaa. Minä maksan palkan heille henkilökohtaisesti Ragamufin turkkilaisen tytäryhtiön kautta.
Pakolaisnaisille palkka maksetaan jokaisesta tehdystä ryijystä. Martta kuvailee palkanmaksutilannetta liikuttavaksi, koska pakolaisnaisten palkantarve on hyvin akuutti. Usein pakolaisilta puuttuu pankkitili, joten palkka sujautetaan kirjekuoreen ja annetaan henkilökohtaisesti käsiin kuitin kera.
Äitinä minulle on myös tärkeää, että voin tehdä tätä työtä kotoani.
Martta Leskelä
Martta kertoo, että netin ansiosta naisilla on mahdollisuus nähdä oma ryijynsä uudessa kodissa. Ammattilaisten ottamissa sisustuskuvissa ryijy on aitiopaikalla.
– Voin vain kuvitella mitä se merkitsee naiselle, joka on kokenut kovia, mies kuollut ja joka lapsineen selviytyy omillaan vieraassa maassa. Moni heistä ei ole ollut kodin ulkopuolella töissä missään.
Martta Leskelä arvioi, että ehkä kymmenen vuotta sitten Ragamufin kaltainen yritysidea ei olisi toiminut. Internet mahdollistaa sen, että Leskelä voi pyörittää yritystä pääasiallisesti Suomesta käsin.
– Äitinä minulle on myös tärkeää, että voin tehdä tätä työtä kotoani. Käyn tekemässä keikkaa maailmalla sen verran kuin tarvitsee, mutta Suomessa ollessani teen töitä täällä ja voin olla läsnä lasten arjessa.
Martta paljastaa, että ryijyyn liittyy myös henkilökohtainen kiintymyssuhde. Martta on haaveillut oman ryijyn toteuttamisesta lapsesta saakka.
– Alakoulussa jokainen meistä teki oman pienen ryijyn, jotka yhdistettiin ja toteutettiin taideteokseksi. Kyseinen teos on varmaan vieläkin Haapajärven Martinmäen koulun seinällä, Martta naurahtaa.