Suomen Saamelaiskäräjät pyysivät viime viikolla neuvotteluja Utsjoen seurakunnan yhdistämisestä Inarin seurakuntaan.
– Ensimmäinen syy, miksi pyysimme saamelaiskäräjälain 9 § neuvotteluja, on se, että saamelaiskäräjien työnä on hoitaa saamelaista kulttuuria ja myös saamen kieliä koskevia asioita. Ja tämä asia on tietysti sellainen, mikä koskee saamelaisia ja myös saamen kielen tilaa. Jos viranomaiset eivät ole huomanneet pyytää neuvotteluja, niin saamelaiskäräjillä on mahdollisuus siihen, kertoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.
Sanila-Aikion mielestä seurakuntien yhdistämisen vaikutuksia pitäisi selvitellä.
– Tilannehan tulee muuttumaan hyvin paljon nyt, kun enemmistö Utsjoen seurakuntalaisista on saamenkielisiä ja saamelaisia. Mutta jos se yhdistetään Inarin seurakunnan kanssa, niin tilanne muuttuu täysin. Jos katsotaan saamen kielilain näkökulmasta, niin saamenkieliset eivät ole sellaisessa asemassa, että pitäisi järjestää vaikkapa saamenkielisiä palveluita tai asiakirjoja.
Myös muita mahdollisuuksia tilanteen ratkaisemiseksi pitäisi Sanila-Aikion mielestä selvitellä.
– Minkälaisia mahdollisuuksia on ratkaista tämä tilanne, jotta tämä Suomen ainutlaatuinen seurakunta pysyisi itsenäisenä, niin niihin me haluamme myös osoittaa lisäaikaa.
"Liitosta pidettiin ainoana mahdollisuutena"
Utsjoen seurakunnan hallituksen puheenjohtaja Väinö Guttormin mielestä Utsjoen seurakunnan tilannetta ei ole pohdittu tarpeeksi.
– Ainoana mahdollisuutena pidettiin sitä, että liitetään Utsjoen seurakunta suoraan Inarin seurakuntaan kappeliseurakunnaksi. Ja me jäimme vähemmistöksi, ketkä olimme sitä mieltä, että asiaa pitää pohtia tarkemmin ja myös vaihtoehtoja pitää tuoda esille, että millaisia vaihtoehtoja tämän asian suhteen olisi.
– Tietysti silloin kun rahasta on kyse, niin rahalähteet pitää silloin etsiä. Ja minulla kyllä on sellainen tunne, että ei se raha kyllä ole se syy, miksi seurakunnat pitäisi liittää. Sellaiseen akuuttiin rahatilanteeseen uskon kyllä löytyvän vielä ratkaisun.
Väinö Guttormin mielestä Utsjoen seurakuntaa ei tarvitsisi liittää Inarin seurakuntaan.
– Ei mielestäni kyllä tarvitse. Jos ajattelee että vain rahasta on kyse. Seurakuntahan ei ole koskaan ollut mikään rikas seurakunta, mutta aina me olemme vähillä rahoilla selvinneet eteenpäin. Kirkkohallitus on tähän asti auttanut. Uskon, että jos sieltä tulisi edes vähän apua, niin kyllä me menisimme eteenpäin niin kuin aikaisemminkin, ajattelee Guttorm.
"Tärkeää, ettei kieli ja kulttuuri tule vaarannetuksi"
Oulun hiippakunnan piispa Samuel Salmi kertoo, että nyt on saamelaiskäräjien aika reagoida tähän kokonaisuuteen.
– Utsjoen ja Inarin seurakuntien yhdistymishanke on tällä hetkellä keskeneräinen hanke. Se on itse asiassa vaiheessa, jossa meneillään on kuulemiskierros. Kuulemiskierrokseen liittyvät sekä inarilaiset että utsjokelaiset tahot, ja nyt tuoreeltaan me olemme käynnistäneet sen vaiheen, jossa annamme tilaa myös saamelaiskäräjille reagoida tähän kokonaisuuteen, sen kielilain ja saamelaislain perusteella, mikä on valtakunnan laki.
Salmi kertoo, että prosessissa edetään juridisesti niin kestävällä tavalla kuin mahdollista.
– Haluamme perusteellisesti kuunnella mitä saamelaiskäräjillä on tähän asiaan sanottavana. Ja etenemme prosessissa tavalla, joka on juridisesti mahdollisimman kestävä.
– Minun intressini on siinä suunnassa, että tämä kysymys pitää voida ratkaista niin, että saamen kansan edut ja saamen kansan kokemus tästä prosessista tulee olemaan se, että me kaikki yhdessä teemme työtä saamen kansan etujen, olosuhteiden ja kielellisen omaleimaisuuden turvaamiseksi.
Piispa Samuel Salmen mielestä on äärimmäisen tärkeää, että saamen kieli ja kulttuuri eivät tule vaarannetuksi prosessin yhteydessä.
– Nythän tässä on kysymys siitä, että tässä nyt talous, niinkuin se kaikkialla Suomessa, on se viimeinen konsultti. Ne ratkaisut joihin talous ajaa, minä itse ajattelen näin, että näiden ratkaisujen päämääränä on saamen kansan tunto siitä, että me olemme saamen kansa, jonka oikeudet ovat olleet aina olemassa, ja niiden tulee säilyä.
– Ja elinolosuhteet ja värikylläisyys yhdessä suomalaisten kanssa on tärkeää, niinkuin se on tähän astikin ollut. Ja ylläpitäen sen kokemuksen, että saamen kielen ja kulttuurin käyttö sekä saamen kulttuurin eläminen eivät tule vaarannetuksi tämän prosessin yhteydessä. Se on se päämäärä, joka minun katsannossani on äärimmäisen tärkeää. Ja se on minusta ainoa mahdollisuus, millä me voisimme tätä asiaa viedä eteenpäin.
