Kun on kysymys tasavertaisuudesta palveluiden suhteen, niin saamelaisten suhteen on paljon puutteita. Saamenkielisille ei ole tarjolla kaikkia palveluja omalla kielellä.
– Ongelmia on yhdenvertaisuudessa, palveluiden saatavuudessa; yhdenvertaisuusongelmia ennen kaikkea siinä, että miten Saamen maalla kaikki ihmiset saisivat palveluita omalla kielellään. Puhutaan koko kaaresta, lasten palveluista, päivähoidoista kouluista, mutta myös sitten aikuisten ja ennen kaikkea vanhusten palveluista, joissa uudelleen tulee omakieliset palvelut erityisen tärkeiksi, sanoo ihmisoikeusasiantuntija Matti Jutila Ihmisoikeusliitosta.
Millaista apua Ihmisoikeusliitto tarjoaa
Ihmisoikeusliitto on ollut saamelaisten kanssa yhteistyössä jo kauan. Liitto antoi 1990-luvulla oikeudellista apua ja neuvontaa saamelaispaliskunnille 90-luvun metsäoikeuskäynneissä. Myös viime aikoina on ollut esillä maankäyttöön liittyviä kysymyksiä, muun muassa miten saamelaisten oikeudet toteutuvat malminetsintälupien yhteydessä, kertoo Jutila.
– Meillä on hyvin pitkäaikainen kokemus ihmisoikeuksien edistämistyöstä Suomessa ja teemme työtä kaikkien ihmisten ihmisoikeuksien puolesta niin, että me emme ole erityisesti vähemmistöoikeusjärjestö tai alkuperäiskansaoikeusjärjestö. Me työskentelemme kaikkien ihmisten oikeuksien kanssa Suomessa. Joten meillä on hyvin laaja kokemus ihmisoikeustyöstä ja nimenomaan suomalaisissa yhteyksissä.
Ihmisoikeusliitolta voi saada apua ihmisoikeuksia ja tasavertaisuutta koskevissa kysyyksissä.
– Ehkä se, mitä parhaiten voimme tehdä on, kun joku konkreettinen asia nousee esille palveluiden saamisessa, tasavertaisuudessa palvelujen suhteen, niin meiltä voi saada apua; siinä mitä kansainväliset sopimukset näistä asioista sanovat, mitä Suomen laki sanoo. Erityisesti mitä perustuslaki näistä asioista sanoo.
– Meillä on myös kokemusta lobbaustyöstä, kokemusta vaikuttamisesta. Miten näitä asioita voi hyvässä yhteistyössä viranomaisten kanssa saada eteenpäin, sanoo Jutila.
