Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoi Ylen haastattelussa, että 1,6 miljardin euron kärkihankerahojen hankkimisessa olennaista on valtion yhtiöomaisuuden arvon nostaminen.
Mitä Sipilä tarkoittaa, Nordnetin osakestrategi Jukka Oksaharju?
– Pääministeri viittaa ilmeisesti listaamattomien (pörssin ulkopuolisten) yhtiöiden toiminnan tehostamiseen. Esimerkiksi valtion viinayhtiö Altia olisi toimialansa puolesta pörssilistautumiskelpoinen, mutta yhtiön tuloskunto on jäänyt valitettavan kauas potentiaalistaan, Oksaharju sanoo.
Hänen mukaansa Sipilällä on oikea lähtökohta. Juuri nyt Altiasta ei saisi parasta mahdollista hintaa, mutta mikäli sen arvoa pystyttäisiin kasvattamaan pörssin ulkopuolella paremmalla johtamisella, veronmaksajat saisivat Altiasta paremman hinnan kun yhtiö myydään yksityisille sijoittajille.
Toisaalta tehostaminen voi myös tarkoittaa joidenkin listaamattomien yhtiöiden rakenteellista yhdistämistä, jolloin hallinto voisi tehostua päällekkäisyyksiä karsimalla. Valtio voi myös tulouttaa rahaa omistamistaan yhtiöistä myymällä niiden kiinteistö- tai metsäomaisuutta.
– Täytyy kuitenkaan muistaa, että valtion kokonaan tai osaksi omistamien yhtiöiden arvon kasvattaminen ei itsessään vielä tuo euroakaan riihikuivaa valtiolle. Tarvitaan kassavirtaa, eli jostain on saatava joko osinkoja, pääomanpalautuksia tai joitain omistuksia on myytävä.
Neste myyntilistan kärjessä
Kärkihankerahojen kasaamista mutkistaa Sipilän linjaus, jonka mukaan Solidium tulouttaa valtiolle jatkossa vain hallinnoimiensa yhtiöiden osinkotulot. Aiemmin Solidium on paikannut valtion budjetin reikiä myös osakemyyntituloilla.
Viime vuonna valtio sai osinkotuloa Solidiumin kautta 266 miljoonaa euroa, mikä ei vielä riitä kattamaan kärkihankepottia.
Katseet kääntyvät kovassa kunnossa olevaan Nesteeseen, jonka omistusosuutta hallitus on valmis laskemaan nykyisestä 50,1 prosentista 33,4 prosenttiin. Jos valtio myisi tänään 16,7 prosentin omistuksensa Nesteestä, valtio saisi kaupasta 1,6 miljardia euroa.
– Neste on yksi päivänselvä tapaus, mistä valtio tulee rahaa saamaan. Pörssin kannalta tuoreita yhtiöitä, joita voitaisiin listata, ovat esimerkiksi mainitsemani Altia ja Posti.
Oksaharju muistuttaa myös mahdollisuudesta imeä osinkoa energiayhtiö Fortumista, josta valtio omistaa enemmistön. Fortumilla on muhkea kassa sähköverkkoliiketoiminnan myynnin jäljiltä.
– Jos pääministeri haluaa mennä siitä, mistä aita on matalin, katseet kääntyvät Keilaniemeen.
Toisaalta Oksaharju painottaa, että Fortumin muiden omistajien intressien kannalta olennaisempaa on investoida kassavaroja tulevaan kasvuun.