Ohcejohkalaš Aslak Pieski govvida garra sániin Deanu soahpamušhápmosa.
– Norgga ja Suoma eiseváldit leat gužžamin vuot sápmelaččaid badjel, dadjá Aslak Pieski.
Deanuleagi olbmot čoahkkanedje ikte duorastaga vuosttas Deanu soahpamušhápmosa dieđihan- ja ságastallandilálašvuhtii Ohcejotnjálbmái. Dilálašvuohta maid streamejuvvui interneahtas.
Dilálašvuođas ohcejohkalaččat ja deatnolaččat besse muitalit oainnuideaset Deanu ođđa soahpamušhápmosis.
Báikegotti olbmot orrot vuostálastimen Deanu soahpamuša, mii ráddje ereanomažit olu Deanu árbevirolašbivddu.
“Sámiin ii leat šat vuođđolága dorvu”
Aslak Pieski mielas Deanu luossabivdu lea oassi sápmelaččaid varrasuonaid.
– Sámekultuvrii, min váldovarrasuonaide, čuohcá dát árbevirolaš bivddu rádjen, čilge Pieski.
– Erenoamážit daidda, geain ii leat šat vuođđolága dorvu, geat ásset eará guovlluin, dat sápmelaččat eai beasa fierpmástallat. Muhto duoin geat leat deike huksen turistaviesuid, nu sin bokte gal lehkkot dan vuođđolága, muhto sápmelaččaid bokte dat biddjojuvvo gitta.
Maiddái turisttat leat Pieski mielas áibbas earálágan sájádagas go sámit ođđa soahpamušhápmosis.
– Dát turisttathan loktejuvvojit aibbas eará dassái, geat leat oastán daid eatnamiid dáppe ja huksen Deatnogáddái visttiid, möhkkiid ja bárttaid. Norgga bealde olbmot eai liiko justa diein gáddehuksemiin. Dat lea laskán hui olu ja dát soahpamuš oaivvilda, ahte eanet ja eanet turisttat ostet eatnamiid. Ja eanet huksejit ja dalle loahpas fertejit báikkálaš olbmuid maiddái gáržet.
“Deatnu lea áibbas seamma go ollusiidda siellu”
Hánsa-Jon-Ovllá, Olof Hansen lei boahtán Ohcejoga dilálasvuhtii Fanasgiettis Norgga bealde.
Hansena mielas Deanu soahpamuša gieđahaladettiin eiseváldit leat garrasit badjelgeahččan báikkálaš olbmuid.
– Dat lea hirpmástuhttán mu. Mun in livčče goassege ieš sáhttán oba niegaditge, ahte eiseváldit ná garrasit badjelgehččet guovllu olbmuid ja julggiid vuollái bidjet guovllu demokratiija, lohká Hánsa-Jon-Ovllá.
Luossabivddus lea deatnolaččaide stuorra mearkkašupmi ja sámiid árbediehtu soaitá jávkat, oaivvildá Hánsa-Jon-Ovllá.
Hansen muittaša áiggiid, go Deatnu lei dehálaš olbmuid eallimii juohkeláhkai. Son ballá, ahte boahttevuođas Deatnu massá mearkkašumi Deanu olbmuid gaskkas.
Dat mearkkaša dan, ahte buot dat árbevirolaš diehtu, mii olbmuid gaskkas dál lea, dat nohká, ja Deatnu šaddá árvvuhaga olbmuide.
– Min áiggi olbmuide lei Deatnu áibbas seamma go ollusiidda siellu.
Olbmot giđđat álge jo áigá geahččat Detnui dan luosa, ja čakčat fas dan ahte dat šattai midjiide johtolahkan.
Olof Hansen
Olbmot giđđat álge jo áigá geahččat dan Detnui dan luosa, ja čakčat fas dan ahte dat šattai midjiide johtolahkan, muittaša Hansen.
Hansenii alcces Deanu alde bivdin lea álo leamaš eallinvuohki.
– Mun lean guđajahkásažžan vuosttas háve leamaš fatnasis luossabivddus fárus váhnemiiguin ja iežamet olbmuiguin. Lea dušše okta jahki goas in leat bivdán. Dat lei jagis 1947, dalle go mun ledjen soahtebálvalusas, Olof Hansen joatká.
“Deanus stuorra veahkki guovllu dállodoaluide”
Maiddái Odd Ivar Solbakken Norgga beal Deanus bođii álbmotdilálašvuhttii.
Solbakken mielas seammálagan ovdaneapmi joatkašuvvá, nappo olggobeal olbmuid rivttiid duvdet, muhto báikkálaččaid rivttiid gáržžidit.
– Orru sullii seamma go ovdal. Dát hápmi lea nie mo ovdal. Eanaš daid olggobeale olbmuid dikšot ja guovllu olbmuid gáržžidit, lohká Odd Ivar Solbakken.
Solbakken deattuha Deanu mearkkašumi.
– Dat lea sivva manin mii ássat dán leagis. Dat čáhci ja čázádat. Luossabivdu leamaš agibeaivve dehálaš ovdal ja ainge dat lea stuorra veahkki dállodoaluide.
Báikkálaš ii jáhke dutkiid statistihkaide
Odd Ivar Solbakken ii jáhke dutkiid dieđuide das, ahte luossa livččii geahpanan Deanus.
Su mielas orru ahte luossa ii šat goddo nu olu, danin go báikkálaš bivdit leat unnán.
– Ferte dan muitit, ahte statistihkaidhan ráhkadit goddon guliid vuođul. Ja dálhan buođđobivdit leat boarásnuvvan, nuorat eai beroš, 80 proseantta leat masa geahpanan dat buođut ja njáŋggofierbmebivdit. Dat leat jávkan, eaige leat boahtán ođđasat sadjái.
– Muhto liikká lohket, ahte guolli lea geahpanan. Dathan gal lea geahpanan, go dat čeahpes olbmot, geat bivdet eai leat šat doppe, mat addet dieđu, Odd Ivar Solbakken dadjá.
