Deanu soahpamušráđđádallamat Suoma ja Norgga gaskas leat loahpahuvvon ja sáttagottiid ságadoallit nannejedje soahpamuša ikte gaskavahku.
– Suoma sáttagoddi ii lean ovttamielalaš ráđđádallanbohtosis ja das gárte jienastit, ministeriijas muitaluvvo.
Ráđđádallangotti buot báikkálaš, ohcejohkalaš lahttut vuostálaste soahpamuša ja jienastanboađus 4–4. Ságadoalli Pentti Lähteenoja jietna mearridii loahpalaš bohtosa.
Logi jagi bivdoráddjehusat
Ođđa soahpamuša ulbmil lea ealáskahttit luossanáli sullii guovtte luossasohkabuolvva áigge, nappo logi jagi áigodagas.
– Ealáskahttin heivehuvvo logi jagi áigodahkii, vai bivddu ii dárbbaš ollásit heaittihit, ministeriijas muitaluvvo.
Ulbmilin lea geahpedit goddon luosaid meari 30 proseanttain dálá dásis. Dán dihte bohtet ođđa ráddjehusat buot bivdovugiide.
Ođđa bivdoráddjehusaid beaivemearit oidnojit dán ođđasa loahpas.
"Bivdoráddjehusaid vejolaš ložžet go luossanálli lea ealáskan"
Ulbmil lea geahpedit luosaid guolástanjápminlogu sullii 30 proseanttain dálá dásis.
– Dán eaktun lea, ahte iešguđet bivdodábiid guolástanáiggit geahpeduvvojiit vel eanet prosentuálalaččat, ministeriija dieđáhusas čállojuvvo.
Ministeriija muitala, ahte bivdoráddjehusaid sáhttá ložžet boahtteáiggis, go luossanálit leat ealáskan bissovaš dássái.
– Soahpamuša guolástannjuolggadus lea dás duohko fámus mearreáigásaččat. Dát oaivvilda, ahte guolástannjuolggadusat dárkkistuvvojit 5–7 jagi gaskaid. Vuođđun dárkkisteapmái lea luossanáli dilli.
Árbevirolaš bivdu ráddjejuvvo olu
Ráđdádallamat leat vuolgán das, ahte luossanálli lea hedjonan ja dan galgá geahččalit ealáskahttit.
– Dutkandiehtu leamašan vuođđun bivdoráddjehusaide. Dan vuođul lea mearriduvvon, ahte eandalitge guolástanáigodaga álgui bohtet bivdoráddjehusat. Ulbmilin lea, ahte dát ráddjehusat galget beaktilit buoridit luossanáliid. Danin leamašan bággu ráddjet viidát maid árbevirolaš bivddu nappo fierbme- ja buođđobivdui, ministeriija dieđáhusas čállojuvvo.
"Kompromissa"
Ráđđádallanboađus lea kompromissa, ministeriija dieđiha.
– Ráđđádallanbohtosis leat oktiiheivehuvvon luosa suodjaleapmi, iešguđetlágan bivdovuogit ja iešguđet guolástanjoavkkuid guolástanrievttit. Soahpamušas leat geahččalan váldit vuhtii sápmelaččaid árbevirolaš bivddu, bivddu man vuođđun lea čáziid oamastus ja guolástanturismma.
Nuppástusat turistabivdui
Turismabivdu rievdá.
– Dás duohko Suomas ja Norggas leat lohpedihtoearit iešguđet riikii. Dán rádjai lobiid leat vuovdán ovttas ja sisboađuid leat juohkán dássálagaid. Seammás suopmelaččat ja norgalaččat sáhttet oastit turistalobiid guktuin riikkain, dieđáhusas muitaluvvo.
Hápmosis beassá vel cealkit
Soahpamušhápmosis beassá vel cealkit sihke Suomas ja Norggas. Suomas riikkabeaivvit galget dohkkehit soahpamuša ja guolástannjuolggadusa.
Deanu soahpamuš boahtá fápmui jagis 2017.
EMM: Deanu čázádaga guolástannjuolggadus 29.6.2016 (suomagillii)
EMM: Deanu soahpamušhámus (suomagillii)
EMM: Duogášmuitočálus 30.6.2016 (suomagillii)
Deanu soahpamušhápmosa beaivemearit (suomagillii)
| Ođđa soahpamuš | Dálá dilli | |
| Báikkálaš stággobivdit | 1.6.–20.8. | 20.5.–31.8. |
| Turistabivdit | 10.6.–10.8. | 1.6.–20.8. |
| Golgadeapmi | 1.6.–15.6. 2 bv/vk | 20.5.–15.6. 3 bv/vk |
| Buođđobivdu | 1.6.–15.6. 2 bv/vk16.6.–31.7. 3 bv/vk | 20.5.–31.8. 3 bv/vk |
| Luossafierbmi | 1.6.–15.7. 2 bv/vk16.7.–31.7. 3 bv/vkAnárjogas: 1.8.–12.8. 2 bv/vk | Olles Deatnu20.5.–31.8. 3 bv/vk |
