Erikoiskuljetusten lupahakemusten käsittely on keskitetty Pirkanmaan ELY-keskukseen vajaa kymmenen vuotta sitten. Liikennevastuualueen johtaja Juha Sammallahti myöntää, että käsittely oli nopeampaa ennen keskittämistä.
– Puhutaan tilanteesta noin kymmenen vuotta sitten. Silloin lupia käsiteltiin paikallisissa tiepiireissä ja siellä resurssimäärät olivat suurempia. Kymmenen vuoden aikana valtion tienpidon henkilömäärä on kokonaisuudessaan laskenut. Näkisin, että muutos on tapahtunut lähinnä henkilöstömäärän supistumisen kautta, Sammallahti sanoo.
Nyt jonossa 140 hakemusta
Sammallahti kertoo, että lupahakemusten määrä nousee aina keväisin ennen kesää. Tällä hetkellä jonossa on 140 hakemusta, kun niitä yleensä on noin 50. Hakemusten käsittelyyn ottoaika on tällä hetkellä kuusi päivää, kun yleensä selvitään puolet vähemmällä.
Erittäin raskaiden kuljetusten luvat pyritään käsittelemään kahdessa viikossa, mutta siltojen kantavuuslaskentaa vaativissa luvissa käsittelyaika voi olla pidempi.
Siirtoja tehdään myös ilman lupaa
Yrittäjille tilanne on ikävä.
– Viikko on pitkä aika odottaa. Asiakkaalle on hankala selittää, että ans kattoo ny koska lähdetään. Sitten se urakka menee. Aivan yleisesti on tiedossa, että siirtoja tehdään ilman lupaa, sanoo porilainen kuljetusyrittäjä Hannu Kangas.
Kankaan mukaan kuljetuksia tehdään myös osittain ilman lupaa.
– Kuljetus voi olla suurimmaksi osaksi olla reitistöluvan varrella. Loppuosaan ei haeta lupaa vaan se kuljetetaan samalla luvalla.
Reitistölupia voi olla esimerkiksi satamien ja tehtaiden välillä.
Luvan viivästymisellä voi olla taloudellisiakin vaikutuksia, jos esimerkiksi kone joutuu seisomaan tyhjän panttina.
– Kaivinkone on saanut työt tehtyä yhdessä paikassa ja sitten se pitäisi siirtää toiseen paikkaan, mutta lupaa joutuu odottamaan, Kangas kertoo esimerkin.
Ratkaisua haetaan tietojärjestelmän kehittämisestä
Sammallahti kertoo, että ruuhkan purkuun on palkattu määräaikaisia työntekijöitä ja ylitöitäkin on tehty. Myös kesätyöntekijöitä palkataan. Lisäksi käytetään ostopalveluna konsulttiapua.
– Konsulttiapua käytetään käsittelyn valmisteluun. Meidän on kuitenkin tarkistettava hakemukset, koska kyse on viranomaistehtävästä.
Pidemmän aikavälin ratkaisua haetaan tietojärjestelmän kehittämisestä.
– Kehitämme tietojärjestelmän, jossa yrittäjältä tulisi valmis ehdotus reitistä. Se nopeuttaa meidän käsittelyämme. Kuljetusyrittäjät tietävät reitit hyvin. Heillä on kokemusta. Mutta tällainen parannus on odotettavissa aikaisintaan 1 - 2 vuoden päästä, Sammallahti sanoo.
Kuljetusyrittäjä Hannu Kangas kannattaa Sammallahden esiin tuomaa ideaa.
– Se voisi olla yksi ratkaisu.