Artikkeli on yli 10 vuotta vanha

Myös viittomakieli taipuu slangiin ja murteeseen – video

Viittomakieli elää. Se muuttuu tarpeen ja tilanteiden mukaan siinä missä puhuttukin kieli. Uudet sanat vaativat uusia viittomia ja kieli elää käyttäjiensä arjessa. Oulun murre on erilaista kuin Turussa ja Savossa – myös viittomakielessä.

Viittomakielen tulkki Jarkko Köykkä ja erityisopettaja Miia Kareisto näyttävät miten viitotaan " hyvää viittomakielen päivää" ja "Kiitos samoin" Kuva: Risto Degerman / Yle
  • Risto Degerman

OULU Viittomakieli vaihtelee sen mukaan, missä sitä puhutaan ja kuka sitä puhuu. Nuorten viittomat ovat erilaisia kuin varttuneempien, ja pohjoisessa viitotaan eri tavalla kuin etelässä.

Suomessa viittomien erot näkyvät murre-eroina, mutta eri maiden välillä erot saattavat olla suurempia.

– Esimerkiksi suomen sana ’on’ tarkoittaa suomeksi eri asiaa kuin vaikkapa englannissa, jos samalla ’on’-sanalla on oma merkityksensä, selventää Oulun oppimis- ja ohjauskeskus Valteri Tervaväylän viittomakielen tulkki Jarkko Köykkä.

Ihan niin kuin suomenkielessä tulee nuorten käyttämiä uusia murre- ja slangisanoja, niin aikuisten on vain pysyttävä niitten uusien viittomien perässä.

Miia Kareisto

Käytännön arjessa erot eivät kuitenkaan aiheuta haittaa, vaikka esimerkiksi nuorten ilmaisutavat ovat erilaisia kuin aikuisten.

– Meidän aikuisten on vain pysyttävä kartalla, sanoo erityisopettaja Miia Kareisto.

– Ihan niin kuin suomen kielessä tulee nuorten käyttämiä uusia murre- ja slangisanoja, niin aikuisten on vain pysyttävä uusien viittomien perässä.

Yllättäviä tilanteita syntyy

Opettajan arjessa uudissanat voivat silti tulla joskus esiin yllättäenkin.

– Kyllä niitä tilanteita tulee ja lapset ovat jänniä. He kyllä hoksaavat heti, jos aikuinen ei hiffaa missä mennään, ja he myös käyttävät sitä hyväksi, naurahtaa Miia Kareisto.

– Ja onhan se niinkin, että kun me puhumme vaikka suomen kieltäkin, niin silti en aina välttämättä ymmärrä, mitä toinen tarkoittaa. Eli kyllä viittomakielessäkin on sellaisia tekijöitä, jotka vaikuttavat ymmärtämiseen, sanoo Jarkko Köykkä.

Visuaalinen kieli auttaa muistamisessa

Syntymästään asti kuuroille viittomakieli on aito alkuperäinen äidinkieli, mutta joillekin se on jälkikäteen opiskeltu uusi viestintäkeino.

Viittomakieli voi myös auttaa vaikkapa silloin, kun oma sanavarasto on pieni tai käsitteiden muistaminen voi olla vaikeaa.

– Viittomakieli voi olla lapselle myös tukikeino, jonka avulla hän voi muistaa sitä tarkoittavan sanan, kertoo Miia Kareisto.

Perjantaina on vietetty kansainvälistä viittomakielen päivää. Viittomakielen päivää on vietetty vuodesta 2009 lähtien.