Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuotena 2017 Armas Launiksen Aslak Hetta -ooppera saa kantaesityksensä Enontekiön Hetassa.
Esitys on itsenäisyyden juhlavuoden päätapahtuma Suomen saamelaisalueella. Ooppera kertoo Koutokeinon vuoden 1852 saamelaisesta kansannoususta. Se perustuu todellisiin henkilöihin ja tapahtumiin.
– Aslak Hetta -oopperan saaminen näyttämölle on jo muutaman vuoden ollut valmisteilla saamelaiskäräjien edellisen puheenjohtajan Klemetti Näkkäläjärven ja Enontekiön neuvottelukunnan aloitteesta Enontekiön kunnan, saamelaiskäräjien ja lappilaisten ooppera- ja tapahtuma-aktiivien keskusteluissa, kertoo hanketta vetävä Seppo Lankinen.
– Hanke on hyväksytty Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan ja sille on myös myönnetty 90 000 euron avustus juhlavuoden määrärahoista,Lankinen jatkaa.
Aslak Hetta -ooppera on tarkoitus esittää vuonna 2017 Enontekiön Hetan lisäksi ainakin Norjan Trondheimissä ja Helsingissä. Oopperahankkeen lopullinen kohtalo on rahoituksesta kiinni.
– Lopullinen toteutus varmistuu vasta, kun tehtyihin useisiin rahoitushakemuksiin saadaan päätökset toivottavasti kevään aikana, korostaa Lankinen.
Armas Launiksen sävellys esitettiin radiossa vuonna 2004
Armas Launis kirjoitti Aslak Hetta -oopperan libreton vuonna 1922 ja sävellys valmistui vuonna 1930. Oopperaa ei ole koskaan esitetty näyttämöllä, mutta Radion sinfoniaorkesteri on esittänyt sen radioituna konserttiesityksenä Sakari Oramon johdolla vuonna 2004 ja siitä on seuraavana vuonna ilmestynyt tallenne.
Kolminäytöksinen ooppera perustuu musiikillisesti kuuteen saamelaiseen joikuun ja siinä kuvataan kihlajaisia, uskomuksia, loitsuja ja rituaalitansseja, projektista kerrotaan.
– Suomen itsenäisyyden juhlavuosi juhlistaa Suomea ja Suomen kulttuurista rikkautta. Jotta Suomen juhlavuosi antaa oikean kuvan Suomen kulttuurisesta rikkaudesta, on välttämätöntä, että juhlavuoden tapahtumia järjestetään myös koko Suomessa ja itsenäistä Suomea rakentaneiden alkuperäiskansa saamelaisten kulttuuri on vahvasti esillä juhlavuoden tapahtumissa, sanoo Seppo Lankinen.
Armas Launis oli ensimmäisiä joiun tutkijoita
Armas Launis kierteli 1900-luvun alkupuolella laajasti Lapissa ja keräsi pohjoiselta alueelta yli 800 erilaista sävelmämuistiinpanoa. Hän julkaisi keräelmänsä vuonna 1908.
Hän oli ensimmäisiä pohjoissaamelaisen joiun tutkijoista ja tallentajista ja keräsi vuonna 1922 myös kolttasaamelaista aineistoa.
– Armas Launiksen monitahoista elämäntyötä ja sävellystuotantoa ei Suomessa tunneta. Suomen itsenäisyyden juhlavuosi on oikea yhteys nostaa hänet tuntemattomuudesta esiin, korostaa hankkeen johtaja Seppo Lankinen.
