Norgga ja Suoma sámedikkit geahččalit váikkuhit Deanu soahpamušbargojoavkku bargui, muitala Sámedikkiid gaskasaš čoahkkimis leamaš Nilla Tapiola.
– Mii viggat dasa, ahte mii beassat váikkuhit Deanu soahpamuša ráđđádallamiidda nu, ahte minge áigumušat ja ulbmilat oidnojit dan loahppabohtosis, dadjá Tapiola barggu birra.
Soahpamušbarggus Norgga ja Suomas hui earálágan oaidnu
Soahpamušbarggu duogážin lea, ahte Norggas ja Suomas lea leamaš sierramielatvuohta turismabivddu mearis. Tapiolai dat dilli lea oahpis.
– Mis lea juo erohus dange dihte, ahte mii ávkkástallat dan Deanu veháš earáláhkai. Árbevirolaš bivddu lassin turismaealáhus lea hui dehálaš ja dat ii leat Norgga bealde. Ja norgalaččat oidnet, ahte turismabivddu galggašii geahpidit.
Sámedikkiid deaivvademiin ii leat vuhttomis ná čielga erohus riikkaid gaskkal, muitala Tapiola.
– In jáhke nu stuorra erohus, mis gal leat oktasaš ulbmilat. Mii oaidnit, ahte Deanu luossa ja Deatnu lea dehálaš oassin min árgabeaivvi ja das lea stuorra mearkkašupmi giela seailumii Deanuleagis. Dange dáfus galgá sihkkarastit, ahte Deanus lea boahtteáiggis ge guolli, jurddaša Tapiola.
Oktasaš ulbmilin geahpidit turismabivddu Deanus
Ođđa Deanu soahpamuš boađášii fápmui jagis 2017. Gitta dan rádjái lea dalá soahpamuš fámus. Norggas leat evttohan dalá soahpamuša eretcealkima. Tapiola ii doarjjo dan evttohusa.
– Go soahpamuša eretcealkináigi lea okta jahki, dalle livččii dilli, ahte jagis 2016 Deatnu livččii riikkaidgaskasaš soahpamuša haga.
Sámedikkiid ulbmilin lea dál ovddidit áigumušaid riikkaid ministeriijaide.
– Mii áigut dál ovddidit hui konkrehta evttohusaid ráđđádallangoddái, ahte movt vehaš sáhtášii geahpidit turistabivddu, muitala Tapiola.
