Artikkeli on yli 11 vuotta vanha

Kartanokohteet kaipaavat vielä kävijöitä

Varsinaissuomalaisissa kartanokohteissa kesä on ollut vähän rauhallisempi kuin vuosi sitten. Kohteissa odotetaan vielä loppukesän turistivirtoja.

Kankaisten kartano
Kankaisten kartano Kuva: Minna Rosvall / Yle
  • Minna Rosvall

Varsinais-Suomen kartanokohteissa on käynyt vieraita hieman viime vuotta vähemmän. Vaikka esimerkiksi Kankaisten kartanossa Maskussa opastetut ryhmät ovat olleet täysiä, viime vuoden kävijämääristä jäädään jälkeen.

Opas Eveliina Tuulonen kertoo, että yhteensä kävijöitä on ollut noin 600. Yleisölle järjestetään opastettuja kartanokierroksia kahdesti viikossa, ja lisäksi kartanossa vierailee muita ryhmiä. Kesäkahvilassa on esillä kartanon viimeisestä paronittaresta Ebba Aminoffista kertova valokuvanäyttely.

Kankaisten kartanossa vieraillut Maritta Helander oli tyytyväinen esittelyyn.

– Onhan tämä mahtavaa, että on säilytetty tämä ihan kotina. Olen pikku tyttönä vieraillut Maskussa. Tämä paroni oli jotenkin sellainen legenda. Aika jännää, että näkee hänen kotinsa.

Tuula Blomberg harrastaa kartanomatkailua muutenkin.

–  Olen käynyt vähän siellä täällä. Tästä läheltä voisin suositella Mannerheimin kotia.

Louhisaaressa toivotaan parannusta bussiyhteyteen

Louhisaaren kartanolinna Askaisissa tunnetaan marsalkka Mannerheiminkotina. C.G.E. Mannerheim syntyi siellä vuonna 1867. Louhisaaressakin kesä on ollut viime kesää hiljaisempi.

Hovilan kartanossa on kesällä 2014 esillä Eero Aarnion ja Kyösti Variksen töitä.
Hovilan kartanossa on kesällä 2014 esillä Eero Aarnion ja Kyösti Variksen töitä. Kuva: Matti Torkkomäki

Palvelukoordinaattori Camilla Adolfsson kertoo, että kävijöitä on ollut noin tuhat vähemmän kuin viime kesänä tähän mennessä. Linnan on nähnyt noin 5 000 vierasta. Ehkä kylmä kesäkuu on vaikuttanut kävijämääriin. Adolfsson harmittelee myös huonoja liikenneyhteyksiä. Ne voivat hänen mielestään olla yksi syy kävijäkatoon.

– Louhisaari on syrjässä. Lähin bussipysäkki on kolmen kilometrin päässä. Turku on opiskelijakaupunki eikä opiskelijoilla ole autoja, joten heidän on vaikeaa päästä tänne, pohtii Adolfsson.

Hovilassa odotetaan vielä kävijäryntäystä

Somerolla sijaitseva Hovilan sukukartano avattiin yleisölle keväällä 2011. Viime vuosina Kaija Aarikan ja Jukka Rintalan näyttelyt ovat keränneet yli 3 000 kävijää. Tämän kesän taiteilijat ovat Eero Aarnio ja Kyösti Varis. Arja Torkkomäki arvioi, että tänä kesänä vieraita on aiempia kesiä vähemmän. Tässä vaiheessa kartanoon on tutustunut noin tuhat kävijää.

Käsityömuseo Miila ulkoa.
Käsityömuseo Miila toimii vanhassa funkkistalossa Paimion keskustassa. Kuva: Dmitri Volgin / Yle
Käsityömuseo Miilan esineistöä.
Käsityömuseo Miilan esineistöä. Kuva: Dmitri Volgin / Yle

– En usko, että taiteessa on vikaa. Meillä on käynyt muun muassa nuoria graafikoita, jotka ovat tulleet varta vasten katsomaan tätä näyttelyä, kertoo Torkkomäki.

Paimion Miila on löytänyt yleisönsä

Paimion keskustassa huhtikuussa avattu käsityömuseo Miila on tavoittanut jo noin 2 000 kävijää. Varsinkin keväällä oli vilkasta, kun bussiryhmät innostuivat uudesta kohteesta.

Miila on syntynyt merkittävän testamenttilahjoituksen ansiosta. Halikossa asunut perheetön Lyyli Tuomola testamenttasi Paimion kaupungille noin 1,3 miljoonan euron omaisuutensa. Maaomaisuuden lisäksi jäämistössä on runsaasti käsitöitä. Testamentin ehto oli, että varoilla perustetaan käsityömuseo.