Vuoden retkeilykohteeksi valittu Karhunkierros Kuusamossa sai alkunsa pienen nuorisojoukon luontoharrastuksesta.
- Meitä oli parikymmentä nuorta naista ja miestä, jotka aloitimme jo 1940-luvun lopulla retkeilyharrastuksen eri puolilla Kuusamoa. Yksi reitti, jota kuljimme, samoili Sallantieltä Rukalle.
- Joskus 1950-luvun puolivälissä joku meistä keksi, että reitti pitää jollakin tavalla merkitä. Siitä se lähti, kertoo retkiryhmään kuulunut kuusamolainen Sirkka Saastamoinen.
Isojako toi osaajia
Retkiryhmässä vaikuttivat muun muassa kuusamolaiset Osmo Saastamoinen ja Eino Kuosmanen, jota Sirkka Saastamoinen pitää yhtenä Karhunkierroksen varsinaisista ideoijista.
- Isojaon aikaan Kuusamoon saapui 1950-luvun alussa maanmittaustöihin kartoittajia, joista Ove Planting meidän retkeilijöiden pyynnöstä piirsi ensimmäisen Karhunkierroksen reittikartan Sallantieltä Rukalle, Saastamoinen muistelee.
- Maanmittaustöissä oli myös insinöörejä, joiden avulla rakensimme maastoon ensimmäiset riippusillat. Ennen riippusiltoja joet ylitettiin soutamalla.
- Sirkka Saastamoinen sanoo, että Karhunkierroksen markkinointi tapahtui 1950- ja 60-luvuilla suusanallisesti. Reittiä kehuttiin Kuusamoon matkanneille tuttaville.
- Veimme vieraat usein Karhunkierroksen maisemiin.
Turismia jo 1950-luvulla
Karhunkierroksella käy vuosittain noin 15 000 matkailijaa. Oulangan kansallispuiston kävijämäärä on vakiintunut vuositasolla hieman alle 200 000:een.
Ennen riippusiltoja joet ylitettiin soutamalla.
Sirkka Saastamoinen
- Ensimmäiset ulkomaiset turistit tulivat Karhunkierrokselle jo 1950-luvulla. He olivat pääasiassa saksalaisia. Ehkä siksi, että heitä oli melkoinen joukko sotimassa Kuusamossa Kiestingissä, ja he tunsivat entuudestaan Kuusamon, Saastamoinen kertoo.
Karhunkierros kulkee nykyisin lähes samaa reittiä, jota pitkin Sirkka Saastamoinen ystävineen sotien jälkeen kulkivat.
- Tietenkin joissakin kohtaa reittiä on oikaistu patikoinnin helpottamiseksi, Saastamoinen toteaa.
Pitkälle Karhunkierrokselle voi lähteä Sallan puolelta Hautajärveltä tai Kuusamon pohjoisosasta Ristikalliolta. Reittivalinnasta riippuen matkaa kertyy 70 – 80 kilometriä.
Karhunkierrokselta löytyy nykyisin myös lyhyempiä päiväreittejä.
Mutta se nimi, Karhunkierros?
- Taannoin Kuusamosta kulki nykyiselle Venäjän puolelle Paanajärvelle autoreitti Pohjois-Kuusamosta Liikasenvarrana kautta ja takaisin Käylän kautta. Kun tuon reitin kulki, sai olla varma, että karhu jäi aina tuohon kierrokseen. Siitä keksimme myös patikkareitin nimen, Saastamoinen kertoo.