Aukusti Veuron patsaista iso osa on esillä Forssan kaupungintalon ala-aulassa. Veuroa näkee myös pitkin kaupunkia, yleisön ehkä parhaiten tuntema on Ankkalammin Istuva tyttö -patsas vuodelta 1912. Myös kirjastotalon edessä oleva Aleksis Kivi -teos on Veuron käsialaa.
Kuhalan koulun pihalla Aukusti Veuron patsas Vasikkaa juottava puolestaan ihastuttaa ohikulkijoita. Samanlainen veistos on myös Hämeenlinnassa taidemuseon edustalla.
Opas Riitta Lehmus valottaa Veuron vaiheita:
- Hänen uransa kohokohtia oli kaksi. Hän osallistui Aleksis Kivi -patsaskilpailuun ja voitti sen, mutta koska toiseksi tullut Wäinö Aaltonen oli kuuluisampi, hänen työnsä pystytettiin Helsinkiin ja Veuron Nurmijärvelle. Heillä oli muutakin yhteistä eli Veuron vaimo Elsa oli Väinö Aaltosen sisar.
Veuro sai Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1937 Grand Prix -palkinnon Paavo Nurmen patsaan valamisesta. Veuro perusti oman taidevalimon Sääksmäelle ja siellä valettiin mm. Tampereen Hämeensillan Pirkkalaisveistoksista Suomen neito ja Eränkävijä.
Patsaskokoelma saatiin lahjoituksena
Veuron vaimo lahjoitti patsaskokoelman vuonna 1970 Forssan kaupungille. Teoksia on kaikkiaan 21, kertoo opas Erkki Eskelinen.
- Ei ole tiedossa, miksi patsaat lahjoitettiin juuri Forssaan, mutta koska Veuro on tehnyt tänne useita muitakin töitä, niin ehkä se oli syynä. Ankkalammin tyttöpatsaan lisäksi Wahrenin puistossa on Verkonkutoja-patsas samalla paikalla, jossa aikanaan Wahrenin talokin sijaitsi.
Kaupungilla on myös lukuisia muotokuvia entisistä kauppalan- ja kaupunginjohtajista ja valtuuston puheenjohtajista. Forssan kaupungin taideaarteista Eskelinen nostaa kuitenkin esiin kaupungintalossa sijaitsevan suurikokoisen ryijyn.
- Se on ehkä hienoin ja näyttävin teos, eli valtuustosalissa on Pirkko Hammarbergin Joki halki kaupungin, lähes 30 neliön ryijy seinällä.
Kaupungintalon taideaarteita esiteltiin yleisölle maanantaina osana Forssa-viikon tapahtumia.