Artikkeli on yli 13 vuotta vanha

Tekniikka auttaa potilaita hoitamaan itse itseään

Tietoa terveistä elämäntavoista on yllin kyllin, mutta tieto ei kovin helposti muutu käytännön teoiksi. Tampereen teknillisessä yliopistossa tutkitaan, miten tekniikka voisi auttaa kansalaisia hoitamaan itse itseään.

eOmahoito ja potilaan Terveyskansio -sivu Hämeenlinnan kaupungin internet-sivuilla
Sivuilla muistutetaan, että kaikki Terveyskansion kautta tapahtuva viestintä tallentuu pysyvästi potilaan tietoihin potilaskertomusjärjestelmään. Tästä syystä viestinnän tulee rajoittua vain potilaan henkilökohtaiseen terveyteen, sairauteen tai hoitoon liittyviin asioihin. Kuva: YLE / Nina Keski-Korpela
  • Antti Palomaa

- Pankkisektorin tavoin terveydenhuollossa ammattilaisten tehtäviä voidaan tekniikan avulla siirtää asiakkaiden itsensä hoidettaviksi, sanoo Tampereen teknillisen yliopiston terveydenhuollon tietotekniikan professori Ilkka Korhonen.

Tuttu esimerkki tästä on verenpaineen mittaus kotona.

- Tulevaisuudessa kun teknologia ja ymmärrys kehittyvät, ihminen pystyisi tekemään yhä enemmän omaan hoitoonsa liittyviä pieniä päätöksiä, Korhonen sanoo.

Tekniikka auttaa muuttamaan tiedon teoiksi

Tampereen teknillisessä yliopistossa on käynnissä useita hankkeita, joissa kehitettään tekniikkaa kansalaisten omahoidon avuksi.

Korhosen mukaan tavoitteena on kehittää työkalupakki, jonka avulla ihmiset näkevät oman terveytensä ja käyttäytymisensä välisen yhteyden objektiivisesti.

Professori sanoo, että ihmisillä on kyllä teoreettista tietoa terveydestä, mutta he eivät koe sitä omakohtaisesti.

Korhonen viittaa yhdysvaltalaisiin tutkimuksiin, joiden mukaan valtaosa yhdysvaltalaisista tietää, että suurin osa heidän maanmiehistään on ylipainoisia. Vähemmistö kokee silti itseään ylipainoiseksi.

Samoin omaa ruokavaliota pidetään terveellisempänä kuin muiden ruokavalioita.

- Tekniikan rooli voisi olla tehdä tällaisesta näkymättömästä näkyvää, Korhonen sanoo.

Mielenkiintoinen palaute kannustaa

Korhosen mukaan perinteinen puntarikin on erinomainen mittari, jos sitä tulee käytettyä. Pelkkä mittaaminen ei kuitenkaan riitä.

Mittaamiseen pitää kytkeä mielenkiintoista palautetta ja vinkkejä siitä, mitä pitäisi tehdä mittaustietojen perusteella.

Lisäksi perinteisen vastaanottotoiminnan tueksi täytyisi kehittää terveysvalmennusta.

Terveysvalmentajana toimisi ihminen itse tai hänen läheisensä, kenties vertaistukihenkilö, Korhonen sanoo. Myös terveydenhuollon ammattilainen voisi osallistua valmennukseen tietyissä herkissä tilanteissa.

Tekniikan avulla ammattilaisten käyttämää aikaa voidaan huomattavasti vähentää nykyisestä.

- Hoito olisi dynaamista eikä jäykkää kuten nykyään, professori Korhonen sanoo.

Korhosen mukaan julkisella sektorilla on mitä suurin tarve ottaa käyttöön elintapasairauksien omahoitoa tukevaa tekniikkaa, koska 70 prosenttia terveydenhuollon kustannuksista aiheutuu kroonisista sairauksista.

Artikkelia on korjattu: viittaus kolesterolin mittaukseen kotona poistettiin.