Artikkeli on yli 16 vuotta vanha

Romanilapset usein kiusankohteena

Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aulan mielestä lasten opetus- ja sosiaalityössä on lisättävä romanitaustaisten työntekijöiden määrää. Tuore tutkimus kertoo, että romanilapset ja -nuoret kokevat koulukiusaamista huomattavasti enemmän kuin lapset ja nuoret keskimäärin.

Romaaniäiti lapsensa kanssa kadulla.
Kuva: Sami Lindblad / Yle

Tänään Jyväskylässä julkistettu tutkimus toi ilmi myös sen, että haastatelluilla romanilapsilla ja -nuorilla oli varsin vahva romani-identiteetti.

Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aulan mielestä opettajien koulutukseen tulisi lisätä tietoa Suomen romanivähemmistöstä, heidän historiastaan ja kulttuurista sekä romanilasten erityistarpeista. Lisäksi valtamedioita kehotetaan ryhtymään laajaan mielipidevaikuttamiskampanjaan asenteiden korjaamiseksi.

Aula pitää tärkeänä, että lasten opetuksessa ja mediassa tuodaan tietoa romanikulttuurista.

- Että mitä se oikeasti Suomessa on, jotta näitä ennakkoluuloja saataisiin hälvennettyä.

Aula pitää tärkeänä, että romanitaustaisia työntekijöitä palkkattaisiin kouluun, päivähoitoon ja perhetyöhön.

- Se näyttäisi olevan hyvin tärkeää juuri tällaisten ennakkoluulojen murtajana ja myöskin roolimallina, esimerkkinä romanilapsille itselleen.

Lapsiasiavaltuutetun Maria Kaisa Aulan suosituksen liittyvät tänä aamuna Jyväskylässä julkaistuun tutkimusraporttiin, jossa selvitettiin romanilasten hyvinvointia ja heidän oikeuksiensa toteutumista. Selvitystä varten haastateltiin 36 romaninuorta, jotka olivat 10-18 -vuotiaita.

Syrjintä muuttuu arkipäiväiseksi

Haastatellut romanilapset ja -nuoret olivat kokeneet koulukiusaamista huomattavasti enemmän kuin lapset ja nuoret keskimäärin. Näyttää siltä, että jatkuvasti koettu syrjintä muuttuu arkipäiväiseksi ja ikään kuin normaaliksi vuorovaikutukseksi.

Lähes kaikki selvitykseen haastatellut lapset ja nuoret olivat käyneet esikoulun, mikä oli selvästi helpottanut heidän koulunaloittamistaan. Useimpien haastateltujen kouluissa oli romaniaikuisia koulunkäyntiavustajina tai romanikielenopettajina. Tämä puolestaan tuki ja kannusti heitä opiskeluun ja helpotti peruskoulun jälkeisen koulutuksen suunnittelua.

Romanilapsilla ja -nuorilla on laajat sosiaaliset verkostot. He hyödyntävät aktiivisesti internetiä ja matkapuhelimia verkostojen ylläpitämiseen, erityisesti tiiviiseen yhteydenpitoon etäällä asuvien sukulaisten ja tuttavien kanssa.

Vahva romani-identiteetti

Haastateltujen romanilasten harrastuskirjo oli laaja. Murrosiässä harrastukset usein jäivät, kuten valtakunnallisten harrastusselvitysten mukaan yleisemminkin tapahtuu.

Haastatelluilla lapsilla ja nuorilla oli vahva romani-identiteetti. Romanikulttuurissa lapset näkivät vahvuuksina esimerkiksi yhteisöllisyyden ja oman kulttuurin ainutlaatuisuuden.

Romanikulttuurin tulevaisuuden uhkana pidettiin romanikielen hiipumista ja oman kulttuuritietoisuuden katoamista.