Lehtipuun isoäiti oli karjalankielinen, ja niinpä Lehtipuu innostui muutama vuosi sitten opettelemaan ja muistelemaan lapsuudessaan oppimansa karjalan kielen uudestaan.
Karjalan kieli on Lehtipuulle osa identiteettiä, kuten monelle muullekin karjalan taitajalle. Niinpä hän haluaisikin, että karjalan kielen asema virallistettaisiin Suomessa.
- Se on sellainen rikkaus. Siinä missä kasveja ja eläimiä suojellaan sukupuuttoon kuolemiselta, niin kyllä kieltäkin pitäisi suojella, Lehtipuu sanoo.
Hänen mukaansa karjalan kieli on runollista ja sillä voi kertoa monia sellaisia asioita, joita suomeksi ei pysty sanomaan. Lehtipuu toivoisikin, että koulutukseen panostettaisiin, jotta kieli ei katoaisi ja nuorempi sukupolvikin oppisi sen.
- En tiedä ketään kolmannen polven karjalaista, joka puhuisi karjalan kieltä. Käymilläni karjalan kielen kursseilla on ollut mukana muutama nuorempi ihminen lähinnä yhdessä äitinsä tai isänsä kanssa, mutta eivät he ainakaan aktiivisesti ole kieltä käyttäneet, Lehtipuu harmittelee.
Arkkipiispa Leo puhuu karjalan puolesta
Karjalan Kielen Seuran puheenjohtaja, ortodoksisen kirkon arkkipiispa Leo uskoo, että karjalan kieli tulee saamaan virallisen aseman Suomessa. Kieltä puhuu muutama tuhat, mutta sen lisäksi sitä ymmärtää noin 25 000 ihmistä Suomessa. Karjalan kieli on monelle äidinkieli.
- Se on monelle kotikieli, ja on tietysti meidän kaikkien kannalta tärkeää, että kielellä on valtiovallan virallinen tunnustus ja asema, arkkipiispa Leo sanoo.
Hän tapasi tiistaina epävirallisesti pääministeri Matti Vanhasen ja Oikeusministeri Tuija Braxin. Tavoitteena oli puhua karjalan kielen aseman parantamisesta.
Karjalan kieli on ollut käytössä Suomessa jo noin 1 200 vuotta, ja Euroopan neuvoston määrityksen mukaan virallista vähemmistökieltä täytyy olla puhuttu vähintään 100 vuotta.
-Karjalan Kielen Seuran mielestä kaikki perustelut ovat olemassa. Onhan paljon muillakin paljon vähemmän puhutuilla kielillä asemansa Suomessa. Tässä nyt on vaan erään historiassa jääneen puutteen korjaamisesta kysymys, arkkipiista sanoo.
Virallisen vähemmistökielen aseman Suomessa ovat saaneet jo kolme eri saamen kieltä, romanikieli, jiddish, tatari, viittomakieli ja vanha venäjä.