Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Kirsi Salon olkirakenteisessa talossa odotetaan innolla ensimmäistä talvea – eteläsavolainen kuusimetsä on nyt omavaraistalouden näyttämö

Ekologisen kyläyhteisön taloja rakennetaan mahdollisimman vähän energiaa kuluttavilla ratkaisuilla. Rakennuskustannusten nopea nousu on hillinnyt innokkuutta uudiskohteisiin.

Kirsi Salo istuu rakenteilla olevan talonsa terassilla Juvan Onnellisten kylässä.
Tänne ei ollut vielä tietä, kun tulimme. Kunnallistekniikkaa tai sähkölinjoja ei rakenneta. Rauhallinen paikka tuntui heti hyvältä, Kirsi Salo kertoo. Kuva: Markku Tuhkanen / Yle
  • Markku Tuhkanen

Metsän keskellä, Etelä-Savon uumenissa Juvalla sijaitsee Onnellisten kylä. Paikka, josta moni on kuullut, mutta harva käynyt.

Kyseessä ei ole Suomen salaisin paikka, vaan Riemiö-järven maisemiin ovat tervetulleita rakentamaan kaikki luonnonläheiseen ja omavaraiseen elämäntapaan sitoutuneet.

Onnellisten kylän tienviitta metsätien reunassa Juvalla.
Ekologinen kyläyhteisö on rakentumassa Juvalle ns. offgrid-paikkaan, jonne esimerkiksi kännykän karttasovellus ei vielä löydä perille. Kuva: Markku Tuhkanen / Yle

Ekologista elämää ei voi aloittaa tyhjätaskuna.

Kyläpäällikkö, hyvinvointiyrittäjä Kirsi Salo kertoo saavansa paljon kyselyitä, voisiko tulla asumaan vuokralle tai rakentaa kesämökin.

– Vastaan, että minkä kuusen nokkaan haluat vuokralle tulla?

– Eihän täällä ollut kuin metsää ja puita kun tultiin. Jokainen on sitten joutunut ja saanut rakentaa oman talonsa. Ympärivuotisia koteja tänne tehdään, kuvailee Salo.

Kirsi Salon rakenteilla oleva ekologinen talo Juvan kunnassa.
Salo ja viereisen tontin asukkaat ovat rakentaneet samanlaiset olkielementtitalot. Kolmas kylän rakenteilla oleva talo tehdään hirsistä. Kuva: Markku Tuhkanen / Yle

Reilu hehtaarin tontti per talo

Onnellisten kylä rakentuu noin kymmenen kilometrin päähän Juvan kirkonkylältä. Kunta on varannut tarkoitukseen noin parikymmentä hehtaaria maata.

– Mahdollisen uuden rakentajan kanssa käydään ensiksi keskustelua siitä, miksi tämän tyyppinen elämäntapa kiinnostaa ja onko motivaatiota sitoutua siihen.

– Jos tullaan hyvin juttuun, niin ei muuta kuin Juvan kunnalta ostamaan tonttia, kertoo Salo.

Porakaivo Kirsi Salon omakotitalon pihalla Juvalla.
Käyttövesi saadaan rengaskaivosta. Vesi lämmitetään ja ruoka valmistetaan puuliedellä. Lieden tuottamaa lämpöä ohjataan myös veteen, joka kiertää lattialämmityksessä. Kuva: Markku Tuhkanen / Yle

Parhaillaan valmistuu kolme omakotitaloa, lisäksi tontteja on varattu kaksi. Salon ja viereisen tontin talo tehdään identtisillä rakennuspiirrustuksilla.

Intoa on hillinnyt rakennuskustannusten jyrkkä nousu. Myös komponenttipula ulottuu metsän syvyyksiin.

– Pitkän kartoituksen jälkeen valittiin viime viikolla kovan hyötysuhteen ilmanvaihtokone. Maahantuoja ilmoitti, että toimitus kestää vuoden, kertoo Salo esimerkkinä.

Haastattelupäivän aamuna hänelle oli juuri asennettu kuivakäymälä.

– Ihan sisävessa. Me siis tehdään moderneja taloja, jotka ovat esteettisesti silmää hiveleviä. Ei mitään ihmeellistä savimajaa, jossa kakitaan pihalla, Salo naurahtaa.

Kirsi Salo luotsaa Onnellisten kylää
Kävelyretkellä Kirsi Salo kertoo Onnellisten kylästä ja talostaan.

Pääosissa olki, savi ja puu

Vaikka savimajoja ei tulekaan, niin savella on merkittävä rooli talon rakenteissa.

Seinät on rakennettu jättimäisten legopalikoiden kaltaisista olkielementeistä, jotka talon sisäpuolelta vuorataan kahden ja puolen sentin paksuisella savikerroksella.

Ulkopuolelle tulee kuitulevy, ilmasulku ja puuverhoilu.

– Hyvin hengittävä talo on ollut yksi tavoite eli tehdään sisäilmasta mahdollisimman tervettä, Salo kuvaa.

Baltian maista tuttu olkirakentaminen on rantautumassa tännekin. Ensimmäinen muuttovalmis talomallisto lanseerattiin Suomessa syyskuussa.

Olkielementti Kirsi Salon rakenteilla olevan talon sisällä Juvalla.
40 sentin paksuinen olkielementti on talon seinämateriaali, jonka sisäpuolelle tulee savikerros ja ulkopuolelle lautaverhoilu. Kuva: Markku Tuhkanen / Yle

Energiankulutus on optimoitu erilaisilla tietokoneella mallinnetuilla rakenneratkaisuilla.

Sähköä on tarkoitus tuottaa aurinkoenergialla, mutta aggregaatti on valmiina kulutuspiikkien varalle.

– Sähkön kulutus on minimissään kolme kilowattituntia päivässä, tosin aina ei tarvitse sitäkään, Salo arvioi.

Juvan kunta löytyi somesta

Pari vuotta sitten Salo lähti etsimään maa-aluetta, johon kymmenkunta perhettä voisi muuttaa luonnon lähelle, rauhalliseen paikkaan, tavoitteenaan pyrkimys omavaraisuuteen. Jokaiselle oli tarkoitus saada noin hehtaarin tontti.

Salo kyseli sopivaa paikkaa sosiaalisen median kautta.

– Yksi meidän työntekijä bongasi viestin netistä ja otimme ripeästi yhteyttä, kuvailee Juvan kunnanjohtaja Mervi Simoska.

Juvalta löytyi nopeasti kolme mahdollista aluetta, samoin yhteinen sävel Salon kanssa.

– Juvalaiset ovat ottaneet tulokkaat hyvin vastaan. Paikalliset yhdistykset, kuten vaikkapa metsästysseura, ovat saaneet uusia jäseniä, kertoo Simoska.

Simoska paljastaa myös, että Leader-rahoituksen turvin on valmistumassa Salon kirjoittama “Maallemuuttajan opas”, jossa käydään läpi kokemusperäisesti mitä kaikkea tilanteessa on otettava huomioon

– Tämä on ollut antoisa oppimisprosessi molemmin puolin, Simoska kehuu.

Kirsi Salo istuu rakenteilla olevan talonsa terassilla Juvan kunnassa.
Kyllä se vaatii tietyn luonteenlaadun, että on valmis elämään tällä tavalla, ammunnan hirvimerkin juuri suorittanut Salo myöntää. Kuva: Markku Tuhkanen / Yle

Talvi testaa valittuja ratkaisuja

Onnellisten kylän ensimmäinen talvi on kohta edessä. Miten on, jännittääkö Kirsi Salo?

– Ihan kaikkea mitä on suunniteltu, ei ole saatu valmiiksi. Mutta ei jännitä mitenkään pahalla tavalla, vaan innolla odotan.

– Olen aika seikkailijaluonne, jos se ei ole käynyt jo mun elämäntarinasta ilmi, Salo hymyilee.

Avoimien ovien päivänä Onnellisten kylään saapuneet juvalaiset kiteyttivätkin mielipiteensä näkemästään:

"On se hyvä, että joku uskaltaa tehdä uutta ja yrittää."