Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Osa Uimastadionin ja Yrjönkadun uimahallin saunoista pois käytöstä sähkönsäästösyistä – Helsinki valmistelee isompaa säästökokonaisuutta

Helsingin kaupunki hakee säästöjä energiakustannuksiin esimerkiksi rakennusten ilmanvaihtoon ja valaistukseen liittyvillä ratkaisuilla.

Helsingin uimastadion avasi ovensa 15. toukokuuta 2022. Kaarle Häikiö hyppää altaaseen.
Uimastadionin kausi päättyy tulevana sunnuntaina. Saunojen käytön rajoittamista kokeillaan loppuviikon ajan. Kuva: Ilkka Loikkanen / Yle
  • Vesa Marttinen

Helsingin uimastadionilla ja Yrjönkadun uimahallilla osa saunoista on ollut tällä viikolla pois käytöstä. Liikuntapaikkapäällikkö Petteri Huurteen mukaan syynä tähän on sähkön säästäminen.

– Kaikki jotka uutisia seuraavat, ymmärtävät, että sähkön käytön tilanne on huolestuttava. Uimastadionin kausi on päättymässä ja halusimme kokeilla, mitä asiakasvaikutuksia sillä on, että saunojen käyttöä porrastetaan ja sähköä näin säästetään.

Helsingin kaupunginkansliassa on suunnitteilla suurempi energiansäästötoimiin liittyvä kokonaisuus. Huurteen mukaan Uimastadionin ja Yrjönkadun uimahallin saunat ovat pienimuotoisia alustavia kokeiluja.

– Olemme halunneet näillä parilla kokeilulla saada näköalaa siihen, millaisia vaikutuksia tällaisella saattaisi olla.

Simhall
Yrjönkadun uimahallin saunojen toimintaa on rajoitettu sähkönsäästösyistä. Kuva: Jussi Tiainen

Kaupunginkansliassa energiansäästötoimia koordinoi strategiajohtaja Markus Kühn, joka ei halua vielä kommentoida säästötoimien laajuutta ja aikatauluja. Kühnin mukaan loppuviikosta ollaan asian suhteen viisaampia.

Yhteiskuntavastuuyksikön päällikkö Katri Kuusinen Helsingin kaupungin tilat-yksiköstä kertoi aiemmin tällä viikolla Yle Radio Suomen Helsingin iltapäivässä, että kaikilla kaupungin toimialoilla tehdään parhaillaan valmistelevaa työtä esimerkiksi listaamalla asioita, joista säästötoimet on helpointa aloittaa.

Tilat-yksikössä tyypillisimmät sähkönkuluttajat liittyvät Kuusisen mukaan taloteknisiin järjestelmiin, kuten ilmanvaihtoon ja valaistukseen.

– Työ aloitetaan tarkastelemalla ilmanvaihtoa ja sen tehoja ja säästömahdollisuuksia. Esimerkiksi öisin ei tarvita yhtä tehokasta ilmanvaihtoa kuin päivisin, Kuusinen sanoo.

Tarkasteltavaa riittää, sillä erilaisia rakennuksia, joissa tarjotaan palveluja kaupunkilaisille, on Helsingissä yli tuhat ja niissä on noin kaksi miljoonaa neliötä. Tällaisia ovat esimerkiksi koulut, päiväkodit, toimistot, nuorisotalot, kirjastot ja hoivakodit.

Lue myös:

Sulkavalle rakennetaan valtava aurinkosähkökenttä – tuotanto kattaa kunnan sähkön kulutuksen jopa kahteen kertaan

Olkiluodon kolmosreaktorista tuli Suomen suurin sähköä tuottava laitos – STUK antoi aiemmin luvan tehon nostoon yli 60 prosentin

Venäläisasiantuntija paljastaa: näillä kolmella tavalla Venäjä kiristää nyt Euroopan energiamarkkinoita