Venäjänopettajat niin perusopetuksen kouluissa kuin kansalais- ja työväenopistoissa tai yliopistoissa seuraavat jännittyneinä, millaisia vaikutuksia Venäjän hyökkäyssodalla on haluun opiskella venäjän kieltä.
Selviä merkkejä venäjän vetovoiman katoamisesta ei vielä ole olemassa. Jopa uutta innostustakin on paikoin havaittu, mutta silti opettajilla on huoli asiasta.
Kieli on pitkäaikainen investointi
Anne Lindholm toimii Turun kaupungin perusopetuksen kielikoordinaattorina. Itse hän opettaa venäjää ja englantia. Vielä sota Ukrainassa ei ole ehtinyt heijastua oppilaiden kielivalintoihin, mutta häntä mietityttää, millaisia valinnat ovat vaikkapa vuoden päästä, jos maailmanpolitiikan tilanne jatkuu tällaisena.
Lindholm toivoo, että nuoret ja heidän perheensä näkisivät kielitaidon satsauksena tulevaisuuteen.
– Jos ekaluokkalainen nyt aloittaa kielen, hän on vasta joskus 15 vuoden päästä työelämässä. Tai jos lukiolainen aloittaa kielen opinnot nyt, hän on työelämässä noin kahdeksan vuoden päästä.
Suomessa asuvista ulkomaan kansalaisista toiseksi eniten on venäläisiä. Venäjän kielellä on käyttöarvoa Venäjän ulkopuolellakin.
– Esimerkiksi Georgiassa, Kazakstanissa, Armeniassa ja Uzbekistanissa. Baltian maissa on suuri venäläisvähemmistö. Myös ukrainalaisista aika moni on äidinkieleltään venäjänkielinen, Anne Lindholm sanoo.
Kauppatieteilijät kaikkosivat yliopiston venäjän tunneilta
Turun yliopistossa on huomattu, että kauppakorkean puolella kiinnostus aloittaa venäjän kielen opiskelu tutkintoon kuuluvana kieliopintona on laskenut tänä syksynä merkittävästi. Myös jatkavilla kursseilla opiskelijoita on nyt vähemmän.
– Ehkä poliittinen tilanne vaikuttaa eniten juuri kauppatieteen opiskelijoihin, kun Suomen ja Venäjän välinen kauppa on tyrehtynyt ja näkymät ovat epävarmat, toteaa Kieli- ja viestintäopintojen keskuksen varajohtaja Hanna Ruska.
Muiden tiedekuntien osalta kieliopinnoissa ei näy pudotusta venäjää opiskelevien määrässä Ukrainan tapahtumien vuoksi.
Venäjän kielen lehtori Birgitta Tjurin-Muranen kertoo jännittäneensä tänä syksynä, miten erityisesti venäjän alkeisryhmien käy – mutta onneksi turhaan. Opiskelijamäärät ovat suunnilleen samoja kuin viime syksynä, ja kaikki suunnitellut opintojaksot voidaan toteuttaa.
– Kursseillani on opiskelijoita laidasta laitaan, erityisen paljon oikeustieteilijöitä, yhteiskuntatieteilijöitä sekä kielten ja historian opiskelijoita. He onneksi oivaltavat, että Venäjä on naapurimme ja venäjän kielen osaajia sekä kulttuurin ja yhteiskunnan tuntijoita tarvitaan. Ehkäpä vielä entistäkin enemmän tässä nykyisessä maailmantilanteessa, Tjurin-Muranen toteaa.
Turun yliopiston kieli- ja viestintäopintojen keskuksessa käynnistyy tänä syksynä uutena kieliparina muiden kielten tandem-opintojen lisäksi myös suomi-ukraina kieli- ja kulttuuritandem.
– Opintojaksolla toimitaan suomalais-ukrainalaisina pareina. Molempia kieliä ja kulttuureja opiskellaan vuorotellen. Kukin opiskelija saa olla sekä oppijan että opettajan roolissa, kertoo Tjurin-Muranen.
Kansalaisopistojen venäjän kursseista noin puolet toteutuu
Venäjän kielen kurssit ovat monissa kansalais- ja työväenopistoissa menettäneet suosiotaan. Arviolta puolet suunnitelluista venäjän kursseista on alkamassa syksyn aikana.
– Kiinnostus venäjän kieltä kohtaan on selvästi laskenut edellisiin vuosiin verrattuna, mutta pitkään jatkuneet ryhmät saavat edelleen opiskelijoita. Tosin jotkut ovat ottaneet opettajaan erikseen yhteyttä kertoakseen, etteivät sodan takia halua nyt jatkaa, kertoo toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen Kansalaisopistojen liitosta.
Turun suomenkielisessä työväenopistossa iloitaan, että kaikki tarjolla olevat venäjän kurssit ovat toteutumassa.
– Yllättävän vähän lopulta maailmanpoliittinen tilanne on vaikuttanut kieliopintoihimme. Ei venäjä muutenkaan ole viime vuosina ollut mikään muotikieli, sanoo tiimivastaava Susanna Törnström.
Venäjän kieleen liitetään myös politiikkaa
Politiikka ei tietenkään kuulu kouluun, mutta venäjän kieleen se tuntuu liittyvän erityisellä tavalla.
– On totta, että venäjän opettajana joutuu kantamaan harteillaan venäläisen yhteiskunnankin toimintaa. Aina venäjän opettajalta kysytään mielipidettä päivänpolttaviin asioihin, kertoo Puolalan koulun venäjän ja englannin opettaja Anne Lindholm.
Hän kertoo valaisevan esimerkin.
– Englannin opettajana minulta ei vaadita samalla lailla selityksiä esimerkiksi Capitolin valtaukseen tai Brexitiin. Mutta kun Venäjällä tapahtuu jotain, asiasta halutaan heti keskustella venäjänopettajan kanssa.
Kyse ei ole vain inhottavan valtion kielestä
Millainen riski on siinä, jos suomalaisten venäjän kielen taito harvinaistuu?
– Ruohonjuuritason kontaktimme venäläisiin ihmisiin häviävät. On tärkeää ymmärtää, mitä he ajattelevat. Tällä hetkellähän sitä ei tiedä, koska venäläiset mielipidemittaukset eivät kerro totuutta, opettaja Anne Lindholm sanoo.
Hänen mielestään naapurimaata ei voi sulkea pois.
– Sekä hyvissä että pahoissa tilanteissa naapuria pitää ymmärtää ja naapurin kieltä kannattaa osata.
Voit keskustella aiheesta Yle-tunnuksella syyskuun 3. päivään kello 23:een asti.
Lue lisää: