Vappuaattona yleisölle avautuva Forssan museon Kuosikeskus on retroa rakastavan haaveiden täyttymys. Siellä säilytetään museon painotekstiilikokoelmaa, joka esittelee forssalaisen ja suomalaisen painokankaan historiaa.
Vuodesta 1996 lähtien museolla on ollut mittava kokoelma: noin 500 hyllymetriä tekstiilituotannon historiaa eri muodoissaan.
Museonjohtaja Kati Kivimäki Forssan museosta kertoo, että valtavaa kokoelmaa on käyty läpi useiden vuosien aikana. Osa kankaista lojui aiemmin ahtaissa ja kylmissä tiloissa. Ne olivat jopa vaarassa tuhoutua.
Nyt uuteen Kuosikeskukseen on vihdoin voitu jäsentää ainutlaatuinen museokokoelma painokankaiden historiasta.
Lue lisää: Sadantuhannen kuosin tarina
Kivimäki uskoo, että tällä on merkitystä myös tulevaisuuden suunnittelijoille.
– Alamme vasta nyt nähdä, mitä kaikkea kokoelmasta voi ammentaa, ja millä tavalla se toimii kulttuurisiltana Forssan ja muun maailman välillä.
Museossa voi rakentaa kuosin itse
Kuosikeskuksen pysyväisnäyttelyssä on forssalaisten suunnittelijoiden esittelyjä, monenlaista tietoa ja kuvia. Lisäksi löytyy tekstiili-installaatioita, jotka esittelevät eri aikojen ja tyylien painokankaita.
Kuosikeskuksessa on myös työskentelytila, jonne kävijä voi kurkistaa ikkunan läpi näyttelyn puolelta.
– Siellä digitoidaan, valmistellaan näyttelyitä ja tehdään kuosituotteita, kertoo Kati Kivimäki.
Lisäksi vierailijat voivat tutustua kankaiden suunnitteluun ja tekemiseen useissa toimintapisteissä. Valopöydällä voi itse rakentaa kuosin, värejä voi ravistaa yhteen, tutkia kangassidoksen rakenteita suurennuslasilla tai pyörittää painokoneen kampea.
Teollisten kankaiden kehto
Forssa on ensimmäinen paikka Suomessa, jossa on teollisesti painettu kangasta. Kankaanpainaminen alkoi paikkakunnalla vuonna 1861.
Painokangasteollisuuden aloitti Forssa Oy ja 1930-luvulta eteenpäin sitä jatkoi Finlayson. Vuonna 1951 yritys perusti kaupunkiin painokangasateljeen.
– Siksi on perusteltua, että painokankaita esittelevä keskus on nimenomaan Forssassa, sanoo museonjohtaja Kati Kivimäki.
Lue myös: Suomalaiset retrokankaat kiehtovat japanilaisia – niistä löytyy yhteys kimonoon
Menetimmekö suomalaisen taideteollisuuden? (Lisää Outi Silfveniuksen työurasta)