Jyväskylässä on aloitettu katujen puhdistus ja samalla talven aikana levitettyä hiekoitushiekkaa saadaan talteen. Sitä ei kuitenkaan voi käyttää juuri mihinkään.
– Puhtain aines pyritään saamaan meidän liikuntapalvelun kautta latupohjille, mutta muuten viedään maankaatopaikalle tai Mustankorkean jäteasemalle, kertoo kunnossapitopäällikkö Timo Tillgren Jyväskylän kaupungilta.
Tillgrenin mukaan kierrätys edellyttää hiekan puhdistamista, mikä maksaa yhtä paljon kuin uuden hiekan hankkiminen. Jyväskylässä on kokeiltu myös hiekoitushiekan seulomista uusiokäyttöön.
Kokeilut eivät tuottaneet toivottua tulosta.
Kierrätettyyn hiekkaan jää puhdistamisesta huolimatta uutta hiekkaa enemmän hienoainesta. Se taas aiheuttaisi seuraavana keväänä pahoja pölyongelmia.
Yöpakkaset haittaavat puhdistustöitä
Katupölyn muodostumiseen vaikuttaa myös kevätsää. Yöpakkaset ja kuivuus tekevät katupölytilanteesta hankalan.
– Kyllä pölisee nyt ihan valtavasti, mutta tuntuu olevan sama tilanne muissakin suurimmissa kaupungeissa. Sille ei mahdeta mitään. Semmoinen hento vesisade olisi optimaalinen keli tähän meidän tekemiseen tällä hetkellä, sanoo Tillgren.
Yö olisi parasta aikaa katujen puhdistamiseen, mutta yöpakkaset estävät harjauksen tarvittavan veden käyttämisen vielä tällä viikolla.
Katujen puhdistamista aloiteltiin jo maaliskuun puolella, mutta lumi ja pakkanen ajoivat harjakoneet takaisin talviteloille.
Katuja putsataan Jyväskylässä nyt noin 45 harjakoneen voimin. Valmista on suunnilleen viiden viikon kuluttua toukokuun loppupuolella.
Kuluneen talven aikana Jyväskylän kaduille levitettiin noin seitsemän miljoonaa kiloa hiekoitushiekkaa. Mitenkään poikkeuksellinen määrä se ei ole.
– Meidän energia meni talvella lumen auraukseen, hiekoituksen osalta oli aika helppoa, Tillgren toteaa.
Hiekoitushiekkaa kierrätetään pienessä mittakaavassa
Suomessa on myös sinnikkäitä hiekoutushiekan kierrättäjiä. Hyvinkääläinen Fescon Oy ottaa vastaan käytettyä hiekotussepeliä ja puhdistaa sen uudelleen käyttöä varten Hyvinkäällä, Raahessa, Harjavallassa ja Haukiputaalla.
– Olemme tehneet puhdistamista muutaman vuoden ajan. Otamme materiaalia vastaan meidän toimipisteissä. Se käsitellään tehtaan omilla laitteilla. Sitten kunnat ja kiinteistöyhtiöt voivat noutaa oman materiaalinsa jälleenkäyttöön, kuvailee Fescon Oy:n liiketoimintajohtaja Eero Majanen.
Majasen mukaan hiekoitusmateriaalien kierrätyksen korkeat kustannukset johtuvat ennen kaikkea siitä, että hiekoitushiekkaa joudutaan kuljettamaan pitkiä matkoja.
– Meillä on suunnitteilla ja olemassakin jo pienimuotoisia liikuteltavia yksiköitä, joilla hiekoitussepelin puhdistaminen olisi mahdollista, Majanen sanoo.
Puhdistaminen ei ole Fesconin liiketoiminnan kannalta merkittävää eikä sen kehittämiseen ole suhteellisen vähäisen kysynnän vuoksi ollut järkevää käyttää voimavaroja. Majasen mielestä hiekoitussepelin käyttöä kannattaisi Suomessa tarkastella paljon nykyistä laajemmasta näkökulmasta.
Kierrätetyn sepelin muodostamaan katupölyn määrään vaikuttaa Majasen mukaan myös se, miten sepeli alun perin on valmistettu ja minkälaisin menetelmin se kaduilta siivotaan.
– Ratkaisevaa on miten kovaa sepeli on, millainen on sen muoto ja miten nopeasti se kuluu. Se ratkaisee myös uusiokäytön järkevyyden, Majanen sanoo.
Majasen mukaan kiertotalouden periaatteita kannattaisi noudattaa myös hiekoutussepelin kohdalla. Hän ei kuitenkaan osaa suoraan vastata, minkä tahon pitäisi alkaa edistää kierrätystä.
– Poliittiset päätökset, direktiivit ja normit, tuo aina kuluja. Heittäisin palloa kuntien päättäjille, jotta he ottaisivat näistä asioita oikeasti selvää, Majanen sanoo.