Työnantajien erilaiset tulkinnat sote-alan rokotevelvoitteesta herättävät hämmennystä hoitajien keskuudessa eri puolilla maata. Vaihtelua on sekä vaatimuksissa rokotteiden määrästä että korvaavan työn tarjoamisessa.
Esimerkiksi Etelä-Karjalassa rokotteita on oltava vähintään kaksi ja niiden lisäksi suunnitelma kolmannesta. Eksoten mukaan linjaus pohjautuu THL:n suositukseen kahdesta rokotuksesta ja suosituksen mukaisesta tehosteesta. Eksote seuraa, että myös kolmas rokotus otetaan suunnitellusti.
– Olen ollut mukana keskustelussa, jossa oli mukana superilaisia pääluottamusmiehiä eri puolilta Suomea. Keskusteluissa tuli esiin, että jossain riittää yksikin rokote, mutta suunnitelma toisesta rokotteesta tulee kuitenkin olla ja ilmeisesti myös kolmannesta, kertoo Suomen lähi- ja perushoitajien liiton Eksoten pääluottamusmies Katja Laitinen.
Tartuntatautilain väliaikainen muutos tuli voimaan tiistaina. Se velvoittaa hoitajia suojaamaan potilaitaan koronatartantunnalta rokottautumalla.
Hoitajalla täytyy olla täysi rokotussuoja tai hänen on pitänyt sairastaa koronatauti puolen vuoden sisällä, jos hän työskentelee lähikontaktissa koronaviruksen riskiryhmään kuuluvien kanssa.
Pakolliset rokotukset koskevat sairaanhoitajia, mutta myös vanhusten kanssa työskenteleviä. Superin edunvalvontajohtaja Anne Sainila-Vaarno vahvistaa, että työnantaja tulkitsee tartuntalain pykälää 48 a hyvin eri tavalla eri puolilla maata.
– Joillekin riittää, että rokotussarja on aloitettu ja seurataan, että se tehdään loppuun. Se on ok, kertoo Sainila-Vaarno.
Yleensä kaksi rokotetta riittää
Super on selvittänyt, että valtaosassa työpaikkoja riittää kaksi rokotetta. Joissakin vaaditaan kahden rokotteen lisäksi negatiivinen koronatesti edelliseltä 72 tunnilta. Toisaalta löytyy myös paikkoja, joissa on oltava heti kolme rokotetta. Myös variaatioita suojautumisvaatimuksista on paljon.
Joillakin alueilla rokottamattomia hoitajia on Superin mukaan jo jouduttu pyytämään töihin. Näissä tapauksissa hoitajilta on vaadittu riittäävät suojavarusteet ja negatiivinen koronatesti.
Anne Sainila-Vaarnon mukaan lakipykälän 48 a ongelma on, ettei se määrittele, kuinka monta rokotetta rokotussuoja sisältää. Pykälässä puhutaan yleisesti vain rokotussuojasta.
– Se on tulkinnanvarainen. Kun pykälää säädettiin, täysi rokotussuoja oli kaksi rokotetta. HUS vaati jossain kohtaa, että pitää olla kolme. En tiedä, onko sitä muutettu. Olen sitä mieltä, että työpaikoille pitäisi saada tarkemmat soveltamisohjeet.
Etelä-Karjalan Eksoten henkilöstö- ja viestintäjohtaja Santtu Niemi kertoo, ettei ole itse törmännyt keskusteluun siitä, miten lakia pitäisi nimenomaan rokotusten määrän osalta tulkita.
Hänen mukaansa muuta lain tulkintaan liittyvää keskustelua kuitenkin käydään esimerkiksi sairaanhoitopiirien, Kuntatyönantajien, Valviran ja THL:n kesken. Esille on noussut esimerkiksi se, mikä riittää laissa mainituksi "erityiseksi syyksi" käyttää rokottamatonta hoitajaa potilastyössä.
– Se on ehkä näistä tulkintakysymyksistä yksi vaikeimpia, Niemi sanoo.
Niemenkin mielestä olisi hyvä, että valtakunnallinen linja olisi mahdollisimman selvä. Toisaalta hän ymmärtää tulkintaerot. Niihin voi johtaa esimerkiksi lakien ristiveto: tartuntatautilain lisäksi pitäisi muun muassa pystyä turvaamaan lakisääteiset palvelut.
Selvitykset menossa
Kirjavia käytäntöjä on myös rokottamattomien hoitajien uudelleensijoittamisessa. Joillakin alueilla ei korvaavaa työtä ei edes etsitä, ja toiset ovat aktiivisesti selvittäneet, mitä voitaisiin järjestää tilalle.
Esimerkiksi Kymenlaakson Kymsotessa ei Tehyn mukaan ole etsitty rokottamattomille hoitajille korvaavia töitä.
– Työnantaja on määrittänyt, että palkanmaksu keskeytyy, jos rokotesuoja puuttuu. Korvaavan työn selvitysvelvoite on pistetty pois keinovalikoimasta. Varsin kova linja, mutta näin on Kymsotessa linjattu, sanoo Tehyn pääluottamusmies Jaana Salovaara Kymsotelta.
Kymsoten johtajaylihoitaja Hannele Mattila kertoo, että rokottamattomille hoitajille on käytännössä hyvin vähän korvaavia tehtäviä.
– Me tarvitsemme tällä hetkellä lähes kaikki hoitajat välittömään potilas- tai asiakastyöhön. Käytännössä pitäisi olla tehtäviä, jotka hoidetaan täysin erillisissä tiloissa. Pyrimme löytämään korvaavia työtehtäviä sellaisille henkilöille, joilla on vahva lääketieteellinen este rokottamiseen, kertoo Mattila.
Joillakin alueilla hoitajille on ilmoitettu heti ensimmäisenä päivänä, että palkanmaksu loppuu tähän. Monilla paikkakunnilla rokotuskattavuuden ja korvaavien töiden selvitys on vasta menossa.
– Jos työnantaja ei edes yritä tarjota korvaavaa työtä, se rikkoo lakia. Pykälässä on ihan selkeästi todettu, että uudelleensijoittamisvelvollisuus on laaja. Pitää tarjota korvaavaa työsopimuksen mukaista tai muuta sopivaa työtä, sanoo Sainila-Vaarno.
Pykälä 48 a toteaa uudelleensijoittamisvelvollisuudesta seuraavaa:
"Jos työntekijä ei täytä 1 momentissa säädettyjä edellytyksiä, työnantajan on ensisijaisesti tarjottava työntekijälle muuta työsopimuksen mukaista työtä tai jos tällaista ei ole tarjolla, muuta työntekijälle sopivaa työtä. Jos tällaistakaan työtä ei ole tarjolla tai työntekijä ei suostu sitä vastaanottamaan, työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta työnteon estymisen ajalta, ellei toisin ole sovittu."
Puhelin pärissyt
Eksote Etelä-Karjalassa on siirtämässä sivuun useita kymmeniä rokottamattomia hoitajia. Käytännön järjestelyjä asian suhteen tehdään vielä. Rokottamattomia on ollut eniten kotihoidossa ja palveluasumisessa.
Superin pääluottamusmies Katja LaitinenEksotesta kertoo, että monelle rokotesuojan merkitys konkretisoitui vasta viime hetkellä. Alkuviikosta yhteydenottoja tuli etenkin hoiva- ja vammaispalveluista.
– Puhelin soi maanantaina tiheästi. Kyllä on tullut ryöpytystä. Oli huolta siitä, ettei rokotesuojaa ole ja muuta työtä ei ole pystytty tarjoamaan. On kysytty palkattoman ajan pituutta ja sitä, mikä on riittävä rokotesuoja, Laitinen sanoo.
Tiistain ja keskiviikon aikana yhteydenottojen määrä väheni ja sävy rauhoittui. Laitisella on kuitenkin syvä huoli siitä, miten rokotepakko vielä jatkossa vaikuttaa työntekijöiden määrään.
– Olen kuullut, että irtisanoutumisia on tullut. Tarkoitus ei ollut, että meiltä lähtee työntekijät.
Super tekee parhaillaan kyselyä tartuntatautilain 48 a -pykälän vaikutuksista kuntatyönantajiin. Tuloksia on sen mukaan luvassa lähipäivinä.