Kysyimme tätä juttua varten Lapin kuntien suurimmilta vesihuoltoyhtiöiltä, kohdistuuko yhtiön hallussa olevaan verkostoon korjausvelkaa.
Suurin osa vesihuoltoyhtiöistä kertoo, että korjausvelkaa on, ja myös maksujen nostopaineita on useimmilla.
Rovaniemen ja Kemin korjausvelka on selkeästi muita suurempi. Rovaniemellä vesijohtoverkon korjausvelkaa on kaikkiaan 105 miljoonaa euroa. Kemissä summa on 20 miljoonaa.
Vain kuusi yhtiötä vastasi Ylen kyselyyn, että verkostoon ei kohdistu juuri nyt korjausvelkaa.
Kolarin, Kittilän, Sodankylän, Savukosken ja Pelkosenniemen vesihuollosta vastaavat yhtiöt tai vesiosuuskunnat uskovat selviävänsä normaalilla saneerausohjelmalla. Silti, Kittilää lukuun ottamatta, maksujen nostopaineita on kaikilla muilla yhtiöillä vähintään yleisen kustannustason kattamiseksi.
Muonion ja Enontekiön vesiyhtiöiltä ei vastausta saatu.
Rovaniemellä saneerattavana hurjien kasvuvuosien verkostot
Rovaniemellä korjauksiin käytetään tällä vuosikymmenellä vuosittain noin 11 miljoonaa euroa, ja vuoden vaihtuessa vesihuoltomaksuihin tulee 9,5 prosentin korotus.
Napapiirin Energia ja Vesi Oy: n korjausvelka on valtava.
Vesihuollon verkostoja on noin 3 100 kilometriä, mikä on lähes 40 prosenttia koko Lapin verkoston pituudesta. Suurin osa verkostosta on niin vanhaa, että sen käyttöikä on lopussa.
Toimitusjohtaja Kristian Gullstenin mukaan homma hoituu pikkuhiljaa vuosikymmenten aikana, kun saneeraukseen laitetaan vuosittain riittävän suuri summa.
Kemin Energia ja Vesi Oy: n toimitusjohtaja Mikko Kangasniemen mukaan Kemissä korjausvelkaa on niin jätevesiviemäriverkostossa kuin vesijohtoverkostossa.
Saneeraustarpeessa on noin 50 kilometriä 1970-luvulla tai sitä ennen rakennettua viemäriä ja vesijohtoa. Kangasniemen mukaan yhtiö on viime vuosina kohdistanut pääosan investoinneistaan verkostojen saneeraukseen.
– Verkoston saneerausta on tarkoitus jatkaa nykyvolyymillä lähivuodet. Tällä hetkellä investointeihin käytetään noin 1,5 miljoonaa euroa vuodessa, Kangasniemi sanoo.
Rovaniemen vesihuoltoverkostot siirtyivät kaupungilta NEVE Oy:lle vuonna 2015. Gullstenin mukaan korjausinvestointeihin käytetty euromäärä on tuon jälkeen kolminkertaistunut.
Hän sanoo, että 11 miljoonan euron vuosittaisella korjaussummalla pyritään kuromaan kiinni vuosikymmenten aikana kertynyttä korjausvelkaa.
Rovaniemellä saneerausvuorossa ovat nyt 1970-luvulla ja sitä ennen rakennetut verkostot.
Kaukosessa saneerauksen seurauksena Lapin kallein vesi
Lapissa on hieman yli sata vesihuoltolaitosta. Valtaosa vesilaitoksista on pieniä, kyläkohtaisia vesiosuuskuntia. Noin kolmannekselle on myös viemäriputkistoja.
Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämän VEETI-vesihuollon tietojärjestelmän julkiraportin mukaan Lapissa on vesijohtoverkostoa noin 6 000 kilometriä ja jätevesiverkostoa noin 2 400 kilometriä.
Yleisesti lasketaan, että vanhemman vesihuoltoverkoston käyttöikä on saavutettu, kun se on ollut käytössä 50 vuotta. Sen perusteella saneerausiässä ovat nyt putkistot, jotka on rakennettu 1970-luvulla tai sitä ennen.
Lapissa on yhä lähes parisataa kilometriä vanhoja metalliputkia, betoniputkia ja myös asbestisementtiputkia maassa. Ne ovat käyttöikänsä päässä ja aiheuttavat ohivuotoja niin vesi- kuin viemäriverkostoissa.
Muista poikkeava tilanne on Kittilän Kaukosen vesiosuuskunnalla. 140 osakkaan osuuskunta uusi jätevesilaitoksensa joitakin vuosia sitten. Samalla jouduttiin saneeraamaan kaikki osuuskunnan alueen viemäriputkistot, koska betoniputket olivat tiensä päässä.
Kaukosen vesiosuuskunnan jäsenen ja huoltomiehen Jouni Seppälän mukaan velkaa jouduttiin ottamaan noin 600 000 euroa ja sille saatiin maksuaikaa 20 vuotta.
Se tarkoitti väistämättä sitä, että rahaa piti saada osakkailta, eikä muuta keinoa ollut kuin vesihuoltomaksujen korotus.
Kaukosessa vesihuoltomaksut ovatkin Lapin korkeimmat. Omakotiasuja joutuu maksamaan sadasta kuutiosta vesi- ja jätevesimaksuina perusmaksuineen 998 euroa vuodessa. Lapissa omakotiasukas maksaa keskimäärin sadasta kuutiosta vettä noin 608 euroa.
Korjaus- ja korotuspaineita koko Lapissa
Kolmen kunnan alueella toimiva vesihuoltoyhtiö Inarin Lapin Vesi Oy vastaa Utsjoen ja Inarin kuntien keskusten sekä Sodankylän Kakslauttasen alueen vesihuollosta.
Yhtiön toimitusjohtajan Paulus Lepistön mukaan Inarin Lapin Vesi Oy:n korjausvelan tarkkaa määrää on hankala määrittää.
– Korjausvelkaa on meillekin syntynyt. Ei varmastikaan siitä pahimmasta päästä, koska meillä verkoston rakentaminen on alkanut pääasiassa 80-luvulla, Lepistö sanoo.
Yhtiöllä on yhteensä noin 550 kilometriä vesihuollon verkostoja. Lepistö laskee, että yhtiön tulisi uusia vuodessa noin yhdeksän kilometriä, mikäli saneeraus lasketaan 50 vuoden uusiutumisajalla.
Lepistön arvion mukaan saneerauskustannukset olisivat tällä tavalla Inarin Lapin Vesi Oy:llä noin 700 000–1,2 miljoonaa euroa vuosittain.
– Kun summaan lisätään vielä vuosittaiset vedenottamoiden, pumppaamoiden ja jätevedenpuhdistamoiden 300 000–500 000 euron saneeraukset, yhteenlasketut kustannukset olisivat noin 1,1–1,7 miljoonaa euroa vuodessa.
Lepistön mukaan yhtiö käyttää verkoston saneeraukseen vain osan investointeihin vuosittain käytettävästä 800 000–1,2 miljoonasta eurosta. Tämän perusteella korjausvelkaa syntyisi jopa puoli miljoonaa euroa vuodessa.
Inarin Lapin Vesi on nostamassa vesihuollon maksuja vuoden 2022 alussa.
Tilanne on samankaltainen koko Lapissa. Saneeraukseen laitetut eurot eivät kata uusimistarvetta, koska rinnalle tulee jatkuvasti muita välttämättömiä investointitarpeita.
Kuinka lappilaiset vesiosuuskunnat sitten pystyvät hoitamaan tulevaisuudessa päälle kaatuvat saneeraustarpeensa, jos niihin ei varauduta?
Kansallisen vesihuoltouudistuksen ohjelmaraportin mukaan hinnankorotusten lisäksi vesihuoltoyhtiöiden olisi muun muassa lisättävä alueellista yhteistyötä osaamisen ja kohtuuhintaisten hankintojen varmistamiseksi.
