Vain pieni osa sote-kulujen kasvusta johtuu tulevasta uudistuksesta, muistuttaa Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän toimitusjohtaja Marina Erhola.
Hänen mukaansa muun muassa Päijät-Hämeen, Etelä-Karjalan ja Pohjois-Karjalan esimerkit osoittavat, että palvelujen järjestäminen integroidusti isommalla alueella voi päinvastoin hidastaa sote-kulujen kasvua.
– On perusteita viedä koko maata tähän samaan suuntaan. Mutta eivät säästöt tule itsestään, Erhola toteaa.
Erhola huomauttaa, että iso osa ennustetusta menojen lisääntymisestä johtuu väestön palvelutarpeen kasvusta, inflaatiosta ja hintojen sekä palkkojen noususta. Lisäksi kuluihin vaikuttavat lainsäädännön asettamat vaatimukset palveluille.
Sote-lainsäädäntö antaa toiminnalle kehykset, mutta vastuu kulujen hallinnasta on hyvinvointialueilla samalla lailla kuin nyt sairaanhoitopiireillä, kunnilla ja kuntayhtymillä.
– Jatkossa hyvinvointialueet ovat niitä, jotka tekevät innovaatioita ja etsivät tehokkaampia tapoja tuottaa palveluja, niin etteivät väestön palvelut kärsi.
Erhola myöntää, että hallinnollinen valmistelutyö aiheuttaa sote-uudistuksen alkuvaiheessa jonkin verran lisäkustannuksia alueilla, joilla kunnat eivät ole vielä järjestäneet ja tuottaneet sote-palveluja yhdessä.
Esimerkiksi Päijät-Hämeessä hallintoa ja rakenteita on jo uudistettu, joten niistä on vaikeampi saada aikaan säästöjäkään.
Lisää Päijät-Hämeen uutisia Yle Areenassa: kuuntele, katsele ja lue mitä lähelläsi tapahtuu.