Vaasan Sportin kannattajajoukko Red Army pitää ilta illan jälkeen huolen siitä, ettei Sportin kotiotteluissa ole hiljaista.
Kannatuslaulut, chantit raikuvat – Sport–Lukko -pelissäkin.
Kannattajille tärkeintä on saada lauluilla ja kannustuksella joukkue huippusuoritukseen.
"Sun puolesta mä laulan, mä laulan, mä laulan – ja kaikkialle seuraan, mä seuraan, mä seuraan. Ja aina kun sä voitat, sä voitat, sä voitat – ei millään muul oo välii, ei välii, ei välii...."
Vaasan Sportin kannattajat
Mustasaarelainen Daniela Berlin laulaa äänensä käheäksi joka pelissä.
– Luulen, että ne laulut on tärkeitä joukkueelle. Haluan antaa parasta mahdollista kannustusta niille, että ne menestyy. Annan ääneni siitä hyvästä, nauraa Berlin.
Avoimuus ja suvaitsevaisuus
Åbo Akademin tutkimuspäällikkö Peter Ehrström innostui selvittämään Sportin kannatuslauluja tarkemmin.
Hän ehti käydä tutkimusmielessä kaikiaan neljässä Sportin kotiottelussa ennen kuin koronatilanne sulki yhteiskunnan.
Ehrström huomasi, että kannattajaryhmä lauloi varsin tasapuolisesti sekä suomen- että ruotsinkielisiä kannatuslauluja. Lisäksi oma osuutensa on myös englanniksi lauletuilla tai ei-minkään-kielisillä huudoilla ja kannustuksilla.
Mielenkiintoinen yksityiskohta nousi esiin.
– Kun Sport pelasi toista kaksikielistä joukkuetta, Helsingin IFK:ta vastaan, olivat kannattajien laulut enemmistöltään suomenkielisiä. Kun taas Lappeenrannan Saipa oli vastassa, laulettiin enemmän ruotsinkielisiä kannatuslauluja, kertoo Ehrström.
Ehrström arvelee, että tällä tavoin kannattajat toivat ilmi omaa alueellista identiteettiään, ja sitä, että Vaasa ja Vaasan seutu on kaksikielinen.
– Tällä he ilmaisevat alueellista identiteettiä sekä kielellistä suvaitsevuutta ja avoimuutta.
Ehrströmin mielestä suvaitsevainen kannattajakulttuuri antaa tärkeän signaalin.
– Luovissa kaupungeissa on tyypillistä suvaitsevaisuus ja avoimuus. Jos halutaan esimerkiksi luovien ihmisten muuttavan tänne seudulle, voidaan näyttää, että esimerkiksi jäähallilla onnistuu monikielisyys. Avoimuus ja monikielisyys ovat valttia kun mietitään menestyneitä kaupunkeja, pohtii Ehrström.
"Här är vårat hem"
Hallilla joukkuetta kannustamassa oleville kannatuslaulut ovat tärkeitä.
Mustasaarelainen Chatarina Nåhls ei ole laulujen kieltä pahemmin miettinyt, mutta hänestä on hyvä, että lauluja on sekä suomeksi että ruotsiksi.
– Ihan hyvä senkin vuoksi, että joukkueessa on nyt paljon ruotsalaisia pelaajia. Että hekin ymmärtävät, että me kannustetaan heitä. On hyvä, että lauletaan suomeksi ja ruotsiksi. Toki totta kai minun on helppo sanoa kun olen kaksikielinen, nauraa Nåhls.
"Här är vårat hem, Sundom Stå på Kopparön, var än jag är i världen, hit längtar jag tillbaka igen"
Vaasan Sportin kannattajat
Peter Ehrström kertoo kuulleensa, että suomenkieliset ovat oppineet ruotsia ja ruotsinkieliset ovat oppineet suomea kun ovat laulaneet hallilla.
Korona katkaisi Ehrströmin selvittelyt, mutta hän aikoo jatkaa aiheen parissa.
Ensimmäiset tulokset on julkaistu saksankielisessä Standpunkt: social -lehdessä.
Ajatuksena on, että kun koronatilanne hellittää , Ehrströmin kollegat Saksasta tulevat katsomaan vaasalaista kannattajakulttuuria.
Lue seuraavaksi:
Kun aikuinen fanittaa, pelissä on vahvoja tunteita – jopa ihastumista ja rakastumista
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun lauantaihin 25.9. kello 23 saakka.