Miksi aina miehiä?
Kajaanissa katutaide on aiheuttanut kiistaa. Kenen kasvot sopivat koristamaan julkisivua?
Kajaaniin on noussut kesän aikana useita muraaleja eli julkisivuja koristavia maalauksia. Maalaukset ovat saaneet osakseen kiitosta, mutta myös kritiikkiä.
Muraalit on toteutettu osana Rauniokaupunki-yhdistyksen hanketta. Anetta Lukjanovan teos pohtii mielenterveyttä, mutta osa kajaanilaisista on sitä mieltä, että kuva korostaa valkoista miestä liiaksi.
Muraalihankkeen teoksia on kritisoitu niiden kokonaisvaltaisesta miehisyydestä. Jussi TwoSevenin teoksessa komeilee ukkometso.
Yksi muraaleihin tyytymätön kajaanilainen on Brigantia Törnqvist. Hän olisi toivonut muraaleilta moninaisempaa representaatiota ja erityisesti erilaista naiskuvaa.
On ukkometsoa ja Lemminkäistä. Kovin on valkoista ja heteronormatiivista. Eikö vieläkään saada mitään uutta?
Brigantia Törnqvist
Kommentteihin yhtyy paikallinen Sara Saxholm, jonka mielestä muraalien kuratointi eli valikoiminen on epäonnistunut. Hän olisi kaivannut kuviin naisia, jotka ovat aktiivisia tekijöitä eivätkä vain selin katsojaan.
Seurasin aluksi hanketta toiveikkaana. Sitten tunnelma muuttui. Toivoisin, että representaatiota mietittäisiin kokonaisuutena tällaisen hankkeen kohdalla.
Sara Saxholm
Representaatiolla tarkoitetaan esittämistä, tässä tapauksessa erityisesti naisten ja vähemmistöjen esiintymistä muraaleissa. Laura Lehtisen muraalissa naisellinen hahmo on myös kasvoton.
Lehtisen, taiteilijanimeltään Laura Timantin, teos on tulkittu osaksi Kajaanin muraalien kapeaa naiskuvaa. Korkokenkäinen hahmo ei pääse kuvassa näkyviin, toisin kuin ukkometso.
Taitelija itse kertoo, ettei pyrkinyt kuvaamaan ujoa hahmoa eikä naiseutta ollenkaan. Sen sijaan muraali kuvaa Kajaanin kulttuuria: mukana ovat esimerkiksi runopolku, esirippu ja jopa Jormuan ofioliitti.
Mietin itse paljon representaatiota, enkä esimerkiksi käytä hahmoillani oikeita ihonvärejä. Korkokengistä tai hameesta ei voi päätellä kenenkään sukupuolta.
Laura Lehtinen
Muraalihankkeen tuottaja Jaakko Blomberg kertoo, että negatiivinen palaute on tullut hänelle ja taiteilijoille yllätyksenä. Hänen mielestään teoksia on tulkittu osittain väärin.
Blomberg on itse kotoisin Kajaanista ja kertoo, että teemojen on tarkoitus juhlistaa Kajaania, mutta taiteilijat ovat itse saaneet päättää töidensä sisällön.
Annoimme maalaajille vapauden inspiroitua seudusta omalla tavallaan. Suurin osa kaupunkilaisista on tykännyt teoksista ja osallistunut hankkeeseen todella innoissaan.
Jaakko Blomberg
Osa taiteilijoista valitsi Kajaaniin turvallisia teemoja. Jukka Hakanen on neutraalista luontoaiheestaan huolimatta sitä mieltä, että taiteen kuuluu herättää tunteita.
Hakanen kertoo, että representaatiosta ei erikseen puhuttu hankkeen tuottajien kanssa. Hänestä teosten tulkinta tapahtuu pitkälti katsojan pään sisällä.
Turun yliopiston tutkijatohtori Riina Lundman on tutkinut julkista taidetta. Hän kertoo, että julkinen taide, kuten muraalit, herättää usein vahvoja tunteita. Lundmanin mielestä representaation pitäisi kuitenkin olla nykyään jo peruskauraa.
Taide luo identiteettiä, eli julkisella taiteella myös rakennetaan alueen identiteettiä ja julkikuvaa. Esimerkiksi muraalien kuvat riippuvat siitä, millaista identiteettiä halutaan luoda.
Riina Lundman
Representaatiosta kritiikkiä saanut Laura Lehtinen kertoo, että ei seuraa teostensa saamaa vastaanottoa somessa. Hänen mielestään keskustelu johtaa joskus henkilökohtaisuuksiin.
Kajaanissa on myös toinen Lehtisen tekemä muraali. Teoksessa hahmot ovat jälleen kasvottomia, mutta lähinnä alikulun korkeusrajoitteiden takia.
Alikulun teos on kannanotto, sillä siinä esitellään korkokenkiin ja hameeseen pukeutunut hahmo, jolla on säärikarvat. Asia on luonnollinen, mutta karvaiset naiset saavat osakseen paljon vihaa, Lehtinen sanoo.
Kajaanissa kyse on siis pitkälti teosten tulkintaeroista. Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että representaatiosta tulisi puhua enemmän ja on hyvä, että uudet muraalit ovat herättäneet keskustelua.
Silti täytyy muistaa, että katutaidetta ei ole tehty ikuiseksi. Joskus näidenkin teosten kohtalo on tulla maalatuksi piiloon uusien tieltä.
Tekijät
Teksti:Iida Putkonen
Kuvat ja videot:Mimmi Nietula
Julkaistu 9.9.2021 19:24