Mikä on aikakapseli ja mitä sen sisältä löytyy? Nämä kysymykset mielessä alkoi Perhossa Möttösen koulun ekaluokkalaisten oppitunti taidekasvattajan ohjauksessa. Lastenkulttuurikeskus Lykystä oli saatu vieras taloon.
Pihamaalla näytettiin oppilaille valokuvia paikoista, joihin on piilotettu kirjain.
Näistä etsittävistä kirjainlapuista löytyi numero. Kun numerot laitettiin suuruusjärjestykseen, muodostui kirjaimista vinkki, joka johdatti ensimmäisen aikakapselin luo.
Koulut saavat itse miettiä, millä keinoin oppilaat vinkataan löytämään aikakapselit.
"Kahden kannon välissä" -määritelmä vei lapset lähimetsään. Sieltä paljastui metallinen laatikko, aikakapseli, joka sisälsi vanhoja tavaroita noin sadan vuoden takaa. Joukossa oli muun muassa vanha kuusipäiväinen lukujärjestys, kuvaton laulukirja ja koukeroista kirjoitusta, jota löytyy vielä nykyäänkin Sisu-askista.
Lisäksi oli pieni liitutaulu. Miksi sellaista käytettiin, kuului Lastenkulttuurikeskus Lykyn taidekasvattajan Salla Sepän kysymys.
– Kun ei ollut kumia, niin ei voinut kumittaa!, kuului valistunut arvaus ekaluokkalaisten joukosta.
Entisaikojen mustekynällä kirjoittaminen oli lapsille vielä tutumpaa.
– Joulupukillakin on tuollainen!
Opintiellä oli ruuhkaa
Lapset kuulivat myös, miten sata vuotta sitten oli niin paljon lapsia suhteessa koulutiloihin, että lapset jaettiin aamupäivisin ja iltapäivisin koulua käyviin.
Tämä seikka olisi vaatinut nykylasten mielestä korjausta.
– Olisi pitänyt tehdä lisää kouluja!
Seppä kertoi, että niin tehtiinkin.
Vanhat asiat tutuiksi
Lastenkulttuurikeskus Lykky toimii Keski-Pohjanmaan maaseudulla ja tekee muun muassa kouluvierailuja eri teemoin. Nyt vanha koulumaailma valikoitui aiheeksi, koska tänä vuonna Suomen oppivelvollisuuslain säätämisestä tuli kuluneeksi sata vuotta.
Kiertue kestää ainakin lokakuun lopulle.
– Halusimme kertoa, että ennen ei ollut itsestään selvää, että pääsi kouluun, ja toisaalta, että oppiaineet eivät ole paljoa vaihtuneet, kertoi Seppä.
Laskentoa, lukemista, kirjoittamista ja käsitöitä oli liki sata vuotta sitten myös lukujärjestyksessä.
Sepän mukaan tavoite on tuoda vanhaa aikaa ja vanhan ajan koulunkäyntitapoja jollain tapaa tutuksi – että olisi kuullut näistä asioista joskus.
Aikakapselilla 1980-luvulle
Toinen aikakapseli löytyi valokuvan johdattamana ison kiven läheltä. Sen sisältö vei nelisenkymmentä vuotta taaksepäin, lähemmäs sitä aikaa, kun opettajat itse olivat alaluokkalaisia.
Laatikosta löytyi tällä kertaa muun muassa soitin, täytettävä kirja ja vohvelikankainen ruokaliina.
– Ja karkkia!, innostuivat lapset.
Eipä silti ollut, sillä värikkäästä muovipussista paljastui lasikuulia.
Opettajatkin voivat laittaa aikakapseleihin omia lapsuusmuistojaan – siksi lasikuulat.
– Pihalle tehtiin kuoppa, jokainen kilpailija sai saman verran kuulia. Matkan päästä vuorotellen heitettiin kuoppaa kohti. Se, joka sai kuulat lähimmäksi kuoppaa tai jopa kuoppaan, sai omakseen toistenkin kuulat, kertoi rehtori Pasi Kanniainen.
Tällaisia opettajien leikkimuistoja myös tallennetaan.
Muistoista on tarkoitus luoda Lastenkulttuurikeskus Lykyn kotisivuille oma, koulujen ja kerhojen käyttöön suunnattu alueellinen leikkipankki.
Nykyajasta kertovaa
Parisenkymmentä koulua käsittävällä kiertueella on tarkoitus saada lapset miettimään, millaisia kulttuuripiirteitä liittyy tämän ajan kouluun.
Asiaa pohtivat ekaluokkalaiset Riia Peltoniemi ja Lenni Alatalo.
Mitä he siis laittaisivat tämän hetken elämästä kertovaan aikakapseliin tulevaisuudessa löydettäviksi?
– Barbin, leikkiauton ja kännykän, kuului vastaus.
Lue lisää: Taistelu oppivelvollisuudesta
Opintie kaikkien ulottuville - peruskoulu
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun maanantaihin 13.9. kello 23 saakka.