Kevät 2020 jo näytti, että suomalaiset innostuivat moottoripyöräilystä.
Sama tilanne jatkuu edelleen. Esimerkiksi Trafin tilastot kertovat, että moottoripyöräkorttiluvuissa on nousua joka puolella maata. Ero aikaisempaan on jopa 60 prosenttia. Ilmiön suurin yksittäinen selittäjä on korona.
Moottoripyöräkorttien suosio on räjähtänyt käsiin: osasyynä korona ja vapauden tunteen saaminen
Monelle uudelle motoristille prätkän hankinta voi jäädä haaveilun asteelle, koska maahantuojilla on varastoissaan todella vähän tarjontaa, jos ollenkaan. Myös tämän ilmiön takana on korona, koska kompontenttipula vaikeuttaa moottoripyörien valmistamista.
Teknisen kaupan Liiton moottoripyöräjaoston asiamies, johtava tutkija Lauri Leskinen ja Suomen Motoristien SMOTO:n puheenjohtaja Jari Kielinen iloitsevat moottoripyöräilyn kiinnostuksen kasvusta ja näkisivät mielellään liikenteessä pyöriä, jotka ovat entistä turvallisempia.
Lue seuraavaksi: Sissibaari, apinakiikku ja Harleyn pusu – testaa, sujuuko sinulta motoristislangi
Romutuspalkkio keskittyy selkeästi autoihin
Noin 24 000 jäseninen motoristien, moottoripyöräkerhojen ja -järjestöjen yhteenliittymä Suomen Motoristit jatkaa sinnikkäästi lobbaamista, että myös moottoripyörät pääsisivät autojen lailla romutuspalkkion piiriin. Viesti on selkeä: moottoripyörän pitäisi olla tasavertainen liikenneväline minkä muun kanssa tahansa.
– Valitettavasti romutuspalkkio ja hankintatukijärjestelmät keskittyvät selkästi autoihin. Autoala lobbaa voimakkaasti, eikä heillä ymmärrettävästi ole intressejä miettiä asiaa moottoripyöräilyn kannalta, Jari Kielinen toteaa.
Lobbaajien perustelut ovat samat kuin autojen kohdalla: nykyaikaisissa moottoripyörissä turvavarustelu ja ympäristöystävällisyys ovat viime vuosina kehittyneet merkitävästi.
– Polttoainetaloudellisuus on parempi. Ajonavustinjärjetelmät ovat kehittyneet huomattavasti, eli esimerkiksi käiteltävyys, valot, lukkiutumattomat jarrut, luettelee Lauri Leskinen Teknisen kaupan liitosta.
Moottoripyörien päästöt vähentyneet radikaalisti
Moottoripyöriä on murto-osa autojen määrästä, joten ne myös edustavat erittäin pientä osaa Suomen liikenteen kokonaishiilidioksidipäästöistä. Ja mitä uudempi moottori, sitä pienempi osa edelleen kokonaishiilidioksidipäästöistä.
– Sen jälkeen, kun moottoripyörille ja mopoille asetettiin EURO 1 -standardi 1999, moottoripyörien haitallisia päästöjä on vähennetty radikaalisti. Hiilivetyjen (HC) ja typen oksidien (Nox) päästöt ovat vähentyneet 96,6 prosenttiaja hiilimonoksidipäästöt (CO) 92,3 prosenttia, kertoo Lauri Leskinen.
Nyt 2021 eletään jo EURO 5 -standardien aikaa. Tammikuun alussa 2020 voimaan astuneen standardin päästörajat mopoille, moottoripyörille ja koli- ja nelipöräisten L-luokan ajoneuvoille ovat samat kuin mitä Euro 6 -standardi määrittää autoille.
Päästöt eivät saa ylittää 1,000 mg/km hiilimonoksidejä, 100 mg/km kaikkiaan hiilivetyjä, 68 mg/km ei-metaanispohjaisia hiilivetyjä, 60 mg/km typen oksideja ja 4,5 mg/ km pienhiukkasia.
– Moottorpyörien verotus ajan tasalle ja romutspalkkkion laajentaminen moottoripyöriin uudistaisi pyöräkantaa ja lisäisi turvallisuutta ja alentaisi kokonaispäästöjä. Esimerkiksi verotus autoihin verrattuna on epäsuhtainen. Esimerkiksi sähkömoottoripyörien vero on 9,8 prosenttia, kun sähköautojen vero on noin 2,5 prosenttia, Lauri Leskinen toteaa.
Aiheesta voi keskustella keskiviikkoon 2. kesäkuuta kello 23:een asti.