Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Pysyivätkö puolueiden puheenjohtajat tosiasioissa puhuessaan Ylen vaalitenteissä? Katsoimme läpi kahdeksan puolueen puheenjohtajien tentit ja keräsimme niissä esitettyjä väitteitä tarkistettavaksi.
Väitteitä arvioimme asteikolla epätosi, siltä väliltä ja tosi. Väite on tosi, kun sen sisältämät tiedot ovat totta ja epätosi, kun sen sisältävät tiedot eivät pidä paikkaansa. Luokituksen siltä väliltä väite sai, jos se ei ollut täysin tosi tai epätosi.
Voit arvioida ennen tarkistuksen lopputulosta lukemista itse, mitä mieltä olet väitteen totuudenmukaisuudesta painamalla väitteen jälkeen epätosi, siltä väliltä tai tosi.
Väite: “Olemme saaneet hallituksessa hyvin yhteisiä tavoitteita eteenpäin. Itse asiassa puolet niistä päästövähennyksiin tarvittavista toimista on päätetty.”
Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo, puheenjohtajatentti 24.5.2021
Perustelu: Hallituksen tavoitteena on saada Suomi hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Sitä varten on tehtävä päästövähennyksiä, joihin tarvittavista toimista olisi Ohisalon mukaan tehty siis puolet.
Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen huomauttaa Ylelle, että toimien vaikuttavuuden arviointi on vaikeaa. Ilmastopaneeli tarkastelee asiaa suhteessa hallituksen ilmastokokouksessa hahmottamiin päästövähennystoimiin, joita esitettiin noin 15–25 Mt edestä.
Hallitus on luvannut vähintään puolittaa turpeen käytön. Lisäksi se on luvannut puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä ja vähentää asuntojen lämmityksen päästöjä. Hallitus päätti energiaverouudistuksesta, jolla edistetään sähkön käyttöä fossiilipäästöjen korvaajana. Tämän ohella hallitus kutsui teollisuuden ja maatalouden laatimaan päästövähennystiekarttoja kohti hiilineutraaliutta.
Turpeen käytön puolitus näyttää toteutuvan jopa etuajassa, mikä tuo Ilmastopaneelin arvion mukaan noin 3 Mt vähennyksen päästöihin. Öljylämmityksen tuki on tuottanut noin 0,2 Mt päästövähennyksen.
Liikenteen päästöjen osalta hallitus arvioi saavuttaneensa noin 0,6 Mt vähennyksen ja vaikuttavampia päätöksiä on tarkoitus tehdä syksyllä. Teollisuuden tiekarttojen vaikutusta on hankalampi arvioida. Ilmastopaneelin arvion mukaan pelkästään kaukolämmön päivitetty tiekartta näyttäisi tuottavan vähennyksiä noin 3 Mt. Arvio muista teollisuuden tiekartoista on 1 Mt. Tämä tekisi yhteensä 7,8 Mt. Saatu luku on 52 prosenttia hallituksen toimien alarajasta ja 39 prosenttia keskiarvosta.
Päästövähennyksiä voi olla enemmän, jos tiekarttoihin kirjatut muut toiminnan ehdot, kuten esimerkiksi energiaverouudistuksien jatkaminen ja sähköistymisen tuki toteutuvat. Silloin ainakin 6 Mt vähennys olisi mahdollinen. Tällä arviolla hallituksen toimin katettaisiin päästöistä 9,8 Mt, mikä olisi jo 40 prosenttia Vuosaaren toimien arvioidusta ylärajasta ja suunnilleen 50 prosenttia keskiarvosta.
Ilmastopaneelin arvion perusteella voitaisiin olla suurin piirtein puolivälissä hallituksen tavoitetta. Ohisalon tentissä esittämä arvio on kuitenkin minimiarviota jonkin verran optimistisempi taso. Näiden arvioiden vertailun perusteella Ohisalon väitteen voidaan arvioida olevan tosi.
Väite: “Esimerkiksi kuuluisa Länsi-Pohja, siellä kun on tehty kokonaisulkoistus, jota sitä paitsi lähes kaikki puolueet ovat tukeneet, se on säästänyt rahoja merkittävällä tavalla.”
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo, Ylen puheenjohtajatentti 17.5.2021
Perustelu: Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin johtaja Riitta Luosujärvi ja hallituksen puheenjohtaja Martti Ruotsalainen (kesk.) sanovat, että Orpon väite säästöistä ei pidä paikkaansa, vaan kuntien kustannukset ovat nousseet.
Neljä Meri-Lapin kuntaa ulkoisti kesällä 2018 suuren osan Länsi-Pohjan keskussairaalan toiminnasta yhteisyritykseen Mehiläisen kanssa. Ulkoistus koski erikoissairaanhoitoa lukuun ottamatta psykiatriaa. Kyseessä oli Suomen suurin sote-alan ulkoistus.
Paikkansa pitää se, että kuntien suoraan Mehiläiselle maksama kiinteä hinta ei ole juuri noussut ulkoistuksen aikana, mutta sopimushinta ei kata kaikkia kustannuksia.
Luosujärvi sanoo, että vielä ennen ulkoistusta kuntayhtymä oli velaton, mutta nyt alijäämää on noin kymmenen miljoonaa euroa. Sairaanhoitopiirin mukaan kunnilta laskutettavia hintoja on jouduttu nostamaan Mehiläisen kanssa solmitun sopimuksen takia tähän mennessä yhteensä noin kymmenen prosenttia vuosina 2019–2020. Korona selittää tilannetta vain osittain.
Sairaanhoitopiirin mukaan kuntien kustannukset ovat nousseet nopeammin kuin muissa vastaavissa keskussairaaloissa. Luosujärven ja Ruotsalaisen mukaan syynä on se, että Mehiläisen kanssa tehtyyn monimutkaiseen ulkoistamissopimukseen liittyi kustannuksia lisääviä tekijöitä. Sairaanhoitopiirin kustannettavaksi jäi Ruotsalaisen mukaan laboratorio-, tietoliikenne- ja tukipalvelujen kustannuksia, jotka eivät sisälly Mehiläiselle maksettavaan kiinteään hintaan.
Myös osa aiemmin sairaanhoitopiirille tulleista tuloista päätyi Mehiläiselle. Luosujärvi ja Ruotsalainen sanovat, että Mehiläiselle on mennyt ulkopaikkakuntalaisten hoidosta korvauksena noin kolmen miljoonan euron summa vuosittain.
Väite: ”Lestijärvi on esimerkiksi yksi sellainen pitäjä, jossa ihan selkeästi kunta on saanut lisää asukkaita sitä kautta, että siellä on haluttu tukea tällaisella vauvarahalla.”
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah, Ylen puheenjohtajatentti 19.5.2021
Perustelu: Keski-Pohjanmaalla sijaitseva Lestijärven kunta aloitti vuonna 2013 vauvarahan maksamisen. Jokaisesta syntyneestä lapsesta maksetaan 10 000 euroa 10 vuoden aikana, eli lapsi saa tuhat euroa vuodessa niin kauan kuin kotikuntana säilyy Lestijärvi. Kunnanjohtaja Esko Ahosen mukaan vauvarahaa on maksettu tähän mennessä kaikkiaan noin 70 syntyneestä lapsesta.
Ennen vauvarahaa syntyvyys Lestijärvellä oli alhainen. Vuonna 2012 kunnassa syntyi yksi lapsi ja sitä ennen 3–4 vuodessa. Ahonen arvioi, että vauvarahan ansiosta kuntaan on muuttanut muutamia nuoria pareja ja lisäksi se on voinut vaikuttaa siihen, ettei nuoria pareja ole muuttanut pois. Vauvaraha on auttanut Ahosen mukaan kuntaa säilyttämään myös paikalliskoulun. Viime vuonna kunnan muuttovoitto oli 10 henkeä. Vuosina 2012–2020 kunta on kuitenkin kärsinyt muuttotappiosta, joka on ollut 118 henkeä.
Tilastokeskuksen kuntatilaston mukaan Lestijärven väkiluku on laskenut muutamalla prosentilla ajanjaksolla 2013–2019 lukuun ottamatta vuotta 2016, jolloin väkiluku kasvoi 13 henkilöllä.
Alle 15-vuotiaiden osuus väestöstä nousi vuonna 2013 kahdella prosenttiyksiköllä 15,5:een ja sen jälkeen osuus on ollut keskimäärin 14,9 prosenttia.
Luonnollinen väestönlisäys on Lestijärven osalta ollut negatiivinen koko vauvarahan maksamisen ajan. Asukkaita on siis kuollut enemmän kuin uusia on syntynyt.
Väite saa arviokseen siltä väliltä, sillä kunta ei vaikuta saaneen selkeästi lisää asukkaita vauvarahan ansiosta.
Väite: ”Kun katsotaan työllisyystilastoja, niin meillä on tällä hetkellä huonompi työllisyystilanne samanikäisillä lapsettomilla miehellä. Elikkä lapsettomat miehet vastaavassa iässä – heidän työllisyysasteensa on matalampi kuin niillä naisilla, joilla on lapsia. He ovat sitten kotihoidon tuella kotona.”
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah, Ylen puheenjohtajatentti 19.5.2021
Perustelu: Väestöliiton ja Kelan mukaan kotihoidon tukea saavien äitien työllisyysasteesta ei ole olemassa tilastotietoa.
Tilastokeskuksen mukaan tuorein tuorein tieto aihepiiristä löytyy työvoimatutkimuksesta vuodelta 2018.
Sen mukaan kaikkien äitien työllisyysaste vuonna 2018 oli 77 prosenttia riippumatta lapsen iästä. Myös lapsettomien 20–59-vuotiaiden miesten työllisyysaste oli sama: 77 prosenttia. Äitien työllisyys vaihtelee lapsen iän mukaan: 1–2-vuotiaiden lasten äideistä 58 prosenttia oli työllisiä ja 3–6-vuotiaiden lasten äideistä 84 prosenttia.
Kelan tilastoasiantuntijan mukaan joissain tapauksissa äitien työllisyys on matalampi kuin lapsettomien miesten, mutta ikäryhmät eivät ole täysin toisiinsa verrannollisia. Esimerkiksi 1–2-vuotiaiden lasten 20–58-vuotiaiden äitien työllisyys on matalampi kuin lapsettomien miesten.
Tilastoissa ei siis eritellä nimenomaan kotihoidontuella olevien naisten työllisyyttä, joka voi olla pienempi tai suurempi kuin kaikkien äitien.
Essayahin väitteen tueksi ei löydy siis tilastotietoa, joten arviomme väitteen epätodeksi.
Väite: “Valtiovarainministeriö on arvioinut kuntien työvoimamallin tuovan merkittävän työvoimavaikutuksen. Muistaakseni valtiovarainministeriön arvion mukaan se oli kyllä aika mittava, se oli useita tuhansia eikö ollut peräti kymmenen tuhannen luokkaa, eli se oli kyllä tosi merkittävä se vaikutus siellä.”
Sdp:n puheenjohtaja Sanna Marin, Ylen puheenjohtajatentti 20.5.2021
Perustelu: Hallitus on käynnistänyt keväällä työllisyyden kuntakokeilun, jossa siirretään TE-toimistojen tehtäviä työ- ja elinkeinoministeriöltä kunnille. Valtiovarainministeriön arvio kuntien työvoimamallin pysyvistä rakenteellisista työllisyysvaikutuksista sen käyttöönoton jälkeen on 6600 työllistä. Mittaluokka on sama kuin se, jonka Marin tentissä esitti.
Palveluiden on suunniteltu siirtyvän kokonaan kunnille vuoden 2024 aikana, ja siirron yhteydessä valtion on tarkoitus luoda kunnille työllisyyden edistämiseen tähtäävä rahoitusmalli.
Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan malli parantaa työllisyyttä sovittamalla yhteen valtion ja kuntien resursseja, osaamista ja palveluja.
Väite: ”On myös oikein, että muutos on hallittu, ettei käy niin, että sen turpeen liian nopean alasajon vuoksi vaikkapa kerrostalossa asuva ihminen joutuu lämmityslaskussaan maksamaan extrahintaa sen takia, että se uuden lämmitysmuodon investointi on ollut niin kohtuuttoman kallis sille kunnalliselle lämpöyhtiölle. Ettei me myöskään laiteta muutoksesta maksumieheksi sitä tavallista asukasta suomalaisessa kerrostalossa, tällä on myöskin yhteyksiä energian ja lämmityksen hintaan.”
Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko, Ylen puheenjohtajatentti 25.5.2021
Perustelu: Saarikon väitteen voi kiteyttää niin, että turpeen alasajolla on yhteys energian ja lämmityksen hintaan kuluttajalle.
Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen (VATT) johtava tutkija Marita Laukkanen arvioi, että väite on tosi. Muutos voi vaikuttaa kuluttajahintaan. Hinnan nousu ei voi markkinasyistä kuitenkaan olla kovin suuri.
Siirtymä turpeen poltosta muiden raaka-aineiden ja energiantuotantomuotojen käyttöön vaatii energiateollisuutta investoimaan normaalia nopeammin.
Energian hintaan painetta aiheuttavia investointeja tehdään ennen kaikkea vuodesta 2017 kymmenkertaistuneen päästöoikeuksien markkinahinnan vuoksi.
Turpeen polton jatkaminen tulisi yhtiöille vieläkin kalliimmaksi kuin siirtymän takia tehtävät investoinnit.
Päästökauppa ohjaa vähentämään päästöjä siellä, missä se on tehokkainta.
Päästöoikeuksien määrä on EU-tason poliittinen päätös. Suomen päätettävissä olevan verotuksen merkitys siirtymään on marginaalinen.
Väite: “Hallitus tukee maahanmuuttopolitiikkaa, jonka seurauksena yli kolmannes toimeentulo- ja asumistukiasiakkaista on ulkomaalaisia.”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho, Ylen puheenjohtajatentti 18.5.2021
Perustelu: Halla-aho esitti väitteensä etukäteen valmistellussa vaalipuheessaan Ylen vaalitentissä. Halla-ahon käyttämä käsite ulkomaalainen on määritelmältään jossain määrin epätarkka.
Vastaukseen käytetyt tiedot perustuvat Kelan tutkimukseen, jossa puhutaan maahanmuuttajista. He ovat ulkomailla syntyneitä Suomeen muuttaneita henkilötä, joiden äidinkieli on muu kuin suomi. Maahanmuuttajien ryhmä sisältää siis Suomeen muuttaneet ulkomaalaistaustaiset.
Väite siitä, että kaikkiaan kolmannes Suomessa asumis- ja toimeentulotukea saavista olisi maahanmuuttajia, ei pidä paikkaansa.
Ylen Kelalta saamat tiedot kertovat, että yleisen asumistuen saajista noin 15 prosenttia oli maahanmuuttajia vuonna 2018. Saajien joukossa on esimerkiksi paljon opiskelijoita.
Kaikkiaan asumistukea saa Suomessa suuri määrä ihmisiä, eli noin 400 000 ruokakuntaa ja yli puoli miljoonaa ihmistä.
Maahanmuuttajien osuus toimeentulotuen täysi-ikäisistä saajista on suurempi kuin heidän osuutensa väestöstä. Toimeentulotuen saajista noin 20 prosenttia oli maahanmuuttajia vuonna 2018.
Väite, että kolmasosa kaikista asumistuen saajista olisi maahanmuuttajia, voi pitää Kelan mukaan paikkaansa vain joissakin yksittäisissä kunnissa.
Väite: ”Meillä on ollut nuorisotakuu, jolla on haluttu ehkäistä nuorten syrjäytymistä. Siitä huolimatta vaille toisen asteen tutkintoa jäävien osuus on pysynyt 15 prosentissa koko 2000-luvun.”
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson, Ylen puheenjohtajatentti 26.5.2021
Perustelu: Tilastokeskuksen tilastot väestön koulutusrakenteesta vahvistavat Anderssonin väitteen oikeaksi. Vuonna 2019 pelkän perusasteen, eli 9.luokan suorittaneita 20–29-vuotiaita oli 103 166 henkilöä, mikä on 15 prosenttia ikäluokasta.
Miehistä perusasteen varassa oli 18 prosenttia ja naisista 13 prosenttia ikäluokasta. Tilastokeskuksen yliaktuaari Mika Witting vahvistaa, että prosenttiluku on pysynyt samalla tasolla koko 2000-luvun.
Esimerkkinä Tilastokeskus on tutkinut vuonna 1995 syntyneiden toisen asteen opintoja. Vuonna 1995 syntyneet täyttivät 24 vuotta vuonna 2019. Silloin ilman toisen asteen tutkintoa oli 14 prosenttia, miehistä 16 ja naisista 13 prosenttia.
Wittingin tänään julkaistussa artikkelissa kiinnitetään huomiota oppivelvollisuuden nostamisen taustalla olevaan kehitykseen työmarkkinoilla. Pelkällä peruskoululla ei nykymaailmassa työllisty.
Vuoden 2019 väestön koulutusrakennetietojen mukaan Suomen historian korkeimmin koulutettu ikäluokka on vuosina 1975–1979 syntyneet ikäluokat. Heistä 88 prosenttia on suorittanut perusasteen jälkeisen tutkinnon. 47 prosenttia on suorittanut korkea-asteen tutkinnon.
Väite: “Mutta se mitä voidaan tehdä on esimerkiksi käydä kaikki kiinteistöt lävitse. Kiinteistöverohan tulee siitä että jokaisesta kiinteistöistä maksetaan veroa. Mutta jos ne tiedot siinä kiinteistöverorekisterissä eivät ole ajan tasalla siinä saattaa olla kunnalla aika paljon saatavaa, koska tämäkin on asia mitä jokaisessa kunnassa pitäisi käydä läpi.”
Rkp:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson, Ylen puheenjohtajatentti 27.5.2021
Perustelu: Verohallinnon ylitarkastaja Jukka Backlund sanoo Ylelle, että on rakennuksia jotka eivät syystä tai toisesta ole missään rekisterissä.
Myös tietoja esimerkiksi rakennusten laajennuksista voi puuttua. Kunnat voivat käydä rakennuskantaansa läpi ja ilmoittaa verottajalle oikeat tiedot. Osittain näin kunnat ovat tehneetkin. Viime vuonna Verohallinto vastaanotti kunnilta noin 140 000 korjaustietoa. Jukka Backlund kuitenkin huomauttaa, että suurin osa tiedoista on veroeuroina mitattuna hyvin pieniä korjauksia. Osan verotuksellinen merkitys on nolla euroa. Verohallinnolla ei ole kuitenkaan tilastotietoa siitä, paljonko kunnat ovat saaneet tarkistamalla tietoja tuloja yhteensä.
Kiinteistöjen tietojen käyminen läpi rekistereissä voi siis olla rahoituskeino kunnille, mutta se ei välttämättä tarkoita suuria verotuloja.
Juttua muokattu 31.5. kello 14.00. Lisätty Jussi Halla-ahon väitteen tarkistukseen tieto käytetystä tutkimuksesta ja siinä käytetty määrittely maahanmuuttajasta.
Tutki ehdokkaita:
