Tuomari Nurmion treenikämppä on samanlainen kuin kenellä tahansa suomalaisella muusikolla. Ikkunaton huone kellarissa.
–Se, että jollakin on täällä treenikämpässään ikkuna, onkin sitten jo ihan luksusta, Nurmio heittää.
Kämpän seiniä kiertävät tukevat, metalliset varastohyllyt, jotka on ahdettu täyteen erilaisia rumpuja ja styrkkareita. Huoneen keskellä on myrkynvihreä rumpusetti, lauluständi ja eri korkuisia jakkaroita siellä täällä. Seinät on akustoitu.
Tällaisissa olosuhteissa syntyy paras kotimainen musiikki.
Remontin alla oleva Helsingin Kaapelitehdas on Suomen suurin kulttuurikeskus. Normaaliaikaan siellä työskentelee monien eri taiteenalojen tekijöitä.
Työhuone Kaapelitehtaalta on monelle haave vain, koska musiikin tekemiseen soveltuvat tilat ovat kysyttyjä. Viime vuonna puretun, Helsingin Hietalahdessa sijainneen Nosturin mukana meni myös treenikämppiä.
Nurmio ajatteli eläköityvänsä biisien teosta, mutta epäonnistui
Tuomari Nurmio ilmoitti pari vuotta sitten, että nyt musiikin tekeminen sai riittää. Moni miehen musiikin ystävä oli kauhuissaan. Korona-aika sai Nurmion kuitenkin pyörtämään päätöksensä ja levyllinen uusia biisejä syntyikin vähän puoli vahingossa, hän toteaa.
– Mulla oli vakavasti se ajatus, että mun ei tarvitsis tehdä enää lisää biisejä, koska niissä on oma vaivansa. Se kuormittaa jatkuvasti aivoja, jos on tekeillä joku biisiprojekti. Ajattelin, että ne biisit riittää. On kuitenkin sellainen vanha sanonta, että älä ajattele vaaleanpunaista elefanttia. Ne pyöri kuitenkin mielessä ne teemat. Mä olen kuitenkin tehnyt musiikkia niin kauan, että siitä on tullut toinen luonto.
Tuomari Nurmio aloitti menestyksekkään muusikon uransa 1970-luvulla, yli 40 vuotta sitten. Se Suomi oli varsin toisenlainen kuin tämä nykyisin tuntemamme, myös muusikolle. Silloin vielä tuotettiin, myytiin ja ostettiin fyysisiä äänilevyjä. Levyjen myynti oli tärkeä musiikin tekijän tulonlähde.
– Silloin vielä kun mä aloitin, sain myytyä levyjä sen verran, että pystyin ostamaan kämpän ja maksamaan lyhennyksiä. Se on nykyisin paljon vaikeampaa. Mä olen pysynyt pää veden pinnalla. Mun ei ole tarvinnut seurata mitään trendejä eikä tehdä esimerkiksi radioystävällistä musaa väkisin jollen mä ole muusta syystä niin halunnut tehdä.
Nurmion ura lähti uuteen lentoon viimeksi vuonna 2013. Silloin hän julkaisi levyn Dumari ja Spuget. Sen biisit oli kirjoitettu stadin slangilla. Levy myi kultaa. Dumari-kokoonpano on kuitenkin tauolla. Tosin nyt tauolla on ollut kaikki muukin. Kaikki keikat ovat siirtyneet hamaan jonnekin. Seuraava mahdollinen esiintyminen Nurmiolla olisi kesällä Tampereella. Siis jos se toteutuu.
Maailman onnellisin maa ja sen onnellinen kansa
Vuosi sitten maaliskuussa korona iski kaikkien tajuntaan. Pian sen jälkeen uutisoitiin myös, että Suomi on jo kolmatta kertaa peräkkäin maailman onnellisin maa. Tuomari Nurmion kesäkuussa julkaistavan albumi ja sen nimibiisi ovatkin nimeltään Maailman onnellisin kansa. Hän ei biisintekijänä ilmeisesti malttanut olla tarttumatta aiheeseen, omaan hieman sarkastisen humoristiseen tyyliinsä.
– Mä olen sitä mieltä, että tää on toimiva yhteiskunta, toimiva demokratia. Se on se ykköskysymys. Ja tää on vielä myöskin hyvinvointivaltio. Nämä ovat tärkeitä asioita, joita en halua väheksyä missään tilanteessa. Mutta siinä on myös huumoria mukana. Välillä on vaan vähän vaikee purematta niellä, koska on kuitenkin paljon juttua psyykkisistä ongelmista, alkoholismista, perheväkivallasta, muukalaiskammosta. En usko, että kukaan täällä Suomessa rupee kellumaan siinä onnellisuudessaan. On hyvä näyttää se kolikon toinenkin puoli. Sanotaan näin, että mä nielen sen väitteen ihan mielelläni, mutta en purematta, Nurmio hymähtää.
11.6. julkaistavan uuden levyn teossa on ollut mukana myös J. Karjalaisen bändistä tuttu, useita instrumentteja hallitseva Pekka Gröhn. Levyn kolme ensimmäistä biisiä tehtiin Nurmion mukaan "särökitarahakkauksella". Sen jälkeen vaihdettiin kuitenkin kurssia, koska mukaan tuli erilaisia lauluja. Soundista tuli isompi. Mukana on puhaltimia ja nais"kööri".
– Se on eräänalainen läpileikkaus, niin kuin tuo nimibiisikin, jo Ruotsin vallan ajalta. Siinä on yksi Bellmannista kertova laulu ja sitten siinä on mainittu monia aina Andy McCoyhin asti, Nurmio nauraa.
Biiseissä vilahtelee siis monia hahmoja Suomen musiikkiskenestä. Levyllä kuuluu myös Nurmion omaa alkuaikojen laulutyyliä.
Päin helvettiä mennyt pitää korjata
Tuomari Nurmio vaikuttaa varsin pirteältä ja hyvin voivalta. Nimiartistina hän ei ole korona-aikana joutunut itse suuresti kärsimään, mutta monien kollegojen tilanne huolettaa.
– Mä en oo joutunut ahdinkoon, niin kuin monet kollegat on joutuneet. Freelancerit on ihan täysin avuttomia tällaisessa tilanteessa. Mun mielestä tämä on ollut jollain lailla skandaalimaista tämä byrokraattinen touhu. Muusikkojen liitossa olevat saattaa saada jotain ansiosidonnaista. Muusikkokollegalle oli merkitty ammatiksi myös säveltäjä. Sille oli sanottu, että mikset sä nyt sitten sävellä? Sen takia se tippui veke siitä työttömyyskorvauksen piiristä.
Nurmio peräänkuuluttaa freelancer-taiteilijoiden ja -muusikoiden sosiaaliturvan panemista kuntoon. Hän tietää, että esimerkiksi Teoston kautta musiikin tekijöille on jaettu tukirahoja ja myös valtion kautta jotain. Siitä huolimatta monet ovat joutuneet sietämättömään tilanteeseen.
Muusikon mielestä kulttuuripolitiikkaa hoitavien ihmisten, ministereiden ja heidän avustajiensa pitäisi olla asiantuntevia. Heillä pitäisi olla käsitys siitä mitä oikeasti tapahtuu. He eivät voi olla vain jotain poliitikkoja, jotka saavat yhden sulan hattuunsa.
– Mun mielestä tää homma meni päin helvettiä ja voi olla, että montaa asiaa tässä on myöhäistä korjata. Jotain täytyy tehdä. Nyt ihmiset voi tietysti äänestämällä vaikuttaa tällaisiin asioihin. Ellei sitten sanota suoraan, että kulttuuria tai musaa ei tarvita. Tää on pitkä kehityskulku. Muusikot, teatteriväki ja muu kulttuurijengi on ajettu uudelleen torin nurkalle lakki kourassa soittamaan, jos joku heittää jonkun lantin sinne. Sitten kun tulee tällainen kriisi, niin tulee se lopullinen potku perseeseen.
Monet ovat todellakin joutuneet ihan puille paljaille, muusikko muistuttaa. Nurmio katsoo, että tässä epidemiatilanteessa ryhdytään nyt laskemaan, mitä on tapahtunut. Laajassa mittakaavassa lasketaan rahoja, lasketaan kuolleita.
Jotain täytyy kuitenkin tapahtua sille asialle, että freelancereita on paljon ja he työllistävät ison määrän ihmisiä. Sen estäminen, että heidät ikään kuin pyyhkäistään koko kartalta pois, vaatii Tuomari Nurmion mielestä uudistuksia ja jopa uutta lainsäädäntöä.
– Tässä ei yksi mielenosoitus riitä, hän painottaa.
Juttua korjattu 30.5.2021 kello 18.09: Alun perin jutussa luki "Suomi on valittu jo kolmatta kertaa peräkkäin maailman onnellisimmaksi maaksi." YK:n onnellisuusraportissa ei kuitenkaan valita yhtään maata, vaan maat pisteytetään kyselyjen perusteella. Siksi tästä jutusta on poistettu sana "valittu".