Tervehdys Wienistä,
Kesken jääneet oluet odottavat terassipöydällä vielä toisena aamuna Wienin terrori-iskun jälkeen. Ravintola oli yksi ampujan kohteista. Rikostutkijat ovat spreijanneet katuun merkintöjä. Viereen tuodaan kukkia ja muistokynttilöitä.
Tapaamani wieniläiset surivat uhreja ja sitä, että heidät on pakotettu uudenlaiseen todellisuuteen. Ennen maanantain iskua Itävallassa tehtiin vastaava terroriteko 1980-luvulla. Nyt Wien joutui osaksi Euroopan viime viikkojen terroritekojen sarjaa, kun maanantaina aiemmin Isis-yhteyksistä tuomittu parikymppinen mies tappoi neljä ja haavoitti pariakymmentä Wienin ydinkeskustassa.
Ympäri Eurooppaa tuntuu selvästi, miten ranskalaisopettaja Samuel Patyn raaka murha on kiristänyt jännitteitä. Viime viikolla kolme ihmistä puukotettiin kuoliaaksi Nizzassa.
Saksan Dresdenissä lokakuun alussa (ennen Patyn murhaa) tehtyä veitsi-iskua epäillään radikaali-islamistin tekemäksi. Toinen puukotetuista kuoli.
Ranskan reaktio murhaan on herättänyt protesteja paitsi Lähi-idän muslimimaissa myös keskellä Eurooppaa. Berliinissä pieni joukko ihmisiä osoitti mieltään viime viikonloppuna satiirilehti Charlie Hebdon pilakuvia ja Ranskan presidentti Emmanuel Macronia vastaan. Huomiseksi myös Frankfurtiin suunniteltiin vastaavaa mielenosoitusta, mutta se kiellettiin Wienin iskun jälkeen.
Kaikki eivät jaa samoja arvoja sananvapaudesta ja vaarana ovat ne, jotka kasvavat väkivaltaan uskovassa rinnakkaisyhteiskunnassa.
Eurooppa taiteilee keskellä monia kriisejä, mikä näkyy Wienin katukuvassa. Iskun jälkeisenä päivänä Itävallassa astuivat voimaan uudet koronasulut: ravintolat saavat myydä ruokaa vain mukaan ja harrastuspaikat laitettiin kiinni.
Myös muut Keski-Euroopan maat ovat julistaneet laajoja yhteiskunnan sulkuja koko marraskuuksi. Virus iski kesän jälkeen paljon kovempaa kuin osattiin odottaa. On täysin auki, pystytäänkö sulkuja edes jouluksi höllentämään.
Työmiehet ripustivat silti jo jouluvaloja Wienin tunnetulla turistikatu Grabenilla. Normaalisti joulutoreja jo availtaisiin, mutta tänä vuonna ne saattavat pysyä kiinni. Pääsyy on koronatilanne, mutta terrori-iskujen lisäämä jännitys pakottaa viranomaiset miettimään muitakin turvatoimia.
Rauhallista loppusyksyä,
Suvi
Lue vielä alta kollegani poiminnat viikon kiinnostavista Eurooppa-aiheista.
#SOMESSA: Twitter joutui piilottamaan useita maailman mahtimaan istuvan presidentin kommentteja
Kukapa olisi uskonut Donald Trumpin tullessa valituksi Yhdysvaltain presidentiksi neljä vuotta sitten, millaiseksi hänen käytöksensä Twitterissä äityy. Presidentinvaalien äänestyksen päätyttyä tiistaina hänen twiittinsä olivat täynnä vääriä väittämiä. Pääviesti niissä oli, että ennakkoääniä ei pitäisi laskea lainkaan, koska ne ovat väärennettyjä – tai jotain (erityisesti demokraattien arvioidaan äänestäneen ennakkoon). Toisaalta osavaltioissa, jotka Joe Biden voitti vaalipäivän äänillä, Trumpin kannattajat vaativat kaikkien äänten laskemista. Twitter joutui hiljentämään suurimman osan Trumpin twiiteistä, koska niiden sisältö oli "kyseenalaista ja saattoi johtaa harhaan".
Vaalit olivat ylivoimainen some-keskustelujen aihe myös Euroopassa. Täkäläiset twiittaajat ottivat Trumpin kommentit lähinnä huumorilla, esimerkiksi vertailuilla pettymyksiin jalkapallossa.
#FAKTA: Donald Trumpia kannatetaan EU-maista eniten Puolassa ja Unkarissa
Ylläoleva grafiikka on tietenkin vain suuntaa-antava, koska siitä puuttuvat kokonaan kannastaan epävarmat. Europe Elects -puoluekannatusyhtiön mukaan demokraattien Joe Biden voittaisi kuitenkin vaalit ylivoimaisesti, jos eurooppalaisilta kysyttäisiin. Suurinta hänen kannatuksensa on Suomessa ja Ruotsissa.
Ei liene yllättävää, että EU-maista juuri autoritaariset Puola ja Unkari ovat jakautuneimmat: niissä Trump olisi saanut puolet tai liki puolet äänistä. Slovenialaisten kantoja ei kysytty, mutta ainakin maan pääministeri Janez Janša arvioi heti vaalien ääntenlaskun alettua, että Trump on voittaja.
MITÄ IHMETTÄ: Englanninkielisessä mediassa on käännetty terrori-iskuja jopa Ranskan omaksi syyksi eikä Suomi ole enää paras koronatalous
Financial Times, Politico, New York Times, AP-uutistoimisto. Mikä näitä medioita yhdistää kielen ja luotettavan maineen lisäksi? Se, että monet Ranskaa seuraavat asiantuntijat arvioivat niiden tulkitsevan väärin Ranskan taistelua radikaali-islamisteja vastaan. FT ja Politico ovat joutuneet poistamaan kirjoituksia virheiden vuoksi, muun muassa The Spectator arvostelee New York Timesia asioiden vääristelystä. Artikkeleissa on sälytetty syytä ranskalaisten itsensä harteille ja esitetty Ranskan suuntaavan terrorismin vastaisia toimiaan myös tavallisiin muslimeihin.
On ymmärrettävää, että tavallisetkin islaminuskoiset kokevat joutuvansa luupin alle. Mutta mitä Ranskassa pitäisi tehdä – kun maan muslimiyhteisön edustajatkin ovat hyväksyneet toimet? Ranskan presidentti Emmanuel Macron kirjoitti vastineen Financial Timesiin.
Ranskan koululaiset palasivat kouluun syysloman jälkeen maanantaina, ensimmäistä kertaa sitten historianopettajan raa'an murhan lokakuun puolivälissä.
Levottomuuksista Ranska tuskin pääsee ihan lähivuosinakaan, ainakaan jos on uskominen Brysselin koneessa vieraillutta Turun yliopiston poliittisen historian professoria Louis Clerciä. Poliittiset intohimot kanavoituvat maassa monien muiden liikkeiden kuin valtapuolueiden kautta, ja vuoden 2022 presidentinvaalien yhteydessä voidaan kokea taas keltaliiviliikkeen kaltaisia protesteja.
Jäsenmaat, komissio ja parlamentti onnistuivat löytämään yhteisen kannan oikeusvaltioperiaatteen noudattamisesta EU-tukien jakamisessa. Sopu on laiha, mutta parempi sekin kuin ei mitään. Uutta päätöksentekomekanismia voidaan käyttää, kun havaitaan budjettirikkomus – mutta myös jo sellaisen uhatessa.
Korruptio on sitkeä ongelma esimerkiksi Romaniassa. Marko Lönnqvistin vuonna 2012 ohjaamassa Ulkolinjassa kerrottiin, kuinka venäläiset yritykset myyvät Romanian kansalaisuuksia avoimesti netissä. Viime aikoina Romanian hallitus on halunnut lieventää korruptiosta saatavia rangaistuksia, mikä on raivostuttanut ihmisiä. Minna Pyen raportti viime vuodelta löytyy Yle Areenasta.
Suomi ei olekaan enää parhaiten koronassa suoriutuva EU-talous. Ruotsi, Tanska, Irlanti, Liettua ja Puola kiilasivat ohitse. Komissio päivitti luvut torstaina. Lohduttautukaamme sillä, että Suomen ennuste täksi vuodeksi kuitenkin parani. Kun komissio ennusti kesällä Suomen talouden supistuvan 6,3 prosenttia, nyt supistuminen jäisikin "vain" 4,3 prosenttiin koko vuonna.
Eurooppalaista näkökulmaa Yhdysvaltojen kuluneen viikon vaalimelskeeseen toi myös keskiviikkoillan Pyöreän pöydän keskustelu. Esiin nousi monia oivaltavia näkökulmia, kannattaa kuunnella täältä.
Viime maanantaina TV1:llä esitettiin liikuttava dokumentti juutalaisvainoista pelastuneista lapsista. Ennen toista maailmansotaa noin 10 000 juutalaislasta vietiin turvaan Saksasta, Itävallasta, Tšekkoslovakiasta ja Puolasta. Vanhemmat toivoivat edes lastensa jäävän eloon. Vanhemmista valtaosa murhattiin. Koskettavat elämänkohtalot ovat nähtävissä tästä linkistä Yle Areenassa.
ENSI VIIKOLLA: EU-maiden ulkoministerit pohtivat suhdetta Yhdysvaltoihin ja sisäministerit uudistuksia maahanmuuttoon
Maanantaina EU-maiden ulkoministerillä on ensimmäinen tilaisuus pohtia Yhdysvaltojen presidentinvaalien vaikutuksia Eurooppaan ja kansainväliseen yhteistyöhön. Asialistalla on myös Kiinan ja Yhdysvaltojen välinen kauppasota sekä Maailman kauppajärjestön WTO:n uudistaminen. Trumpin Yhdysvallat on lyönyt kapuloita kauppajärjestön rattaisiin.
Eurooppaministerien pöydällä tiistaina ovat EU:n tuleva budjetti sekä Albanian ja Pohjois-Makedonian jäsenyyshakemukset. Kaikkien jäsenmaiden pitää hyväksyä jäsenyysneuvottelujen aloittaminen, Ranska on ollut suurin kanto kaskessa.
Turvapaikkapolitiikan uudistaminen ja maahanmuutto ovat sisäministerien aiheena perjantaina. Komissio antoi esityksensä syyskuussa, neuvottelut käydään sen pohjalta.
Piditkö Eurooppa-kirjeestä? Voit tilata sen tästä linkistä suoraan omaan sähköpostiisi.